Scribd & Nextory

Äänikirjojen suosio on kovassa kasvussa, ja niiden kuunteluun tarkoitettuja sovelluksia tuntuu tulevan lisää joka vuosi. Vaihtoehdoista ei ole siis puutetta, mutta kaikkien näiden joukosta voi olla hankala löytää sitä omaa mieleistänsä.
Itselläni kokeilussa on ollut BookBeat, Audible ja Storytell. Olen kuunnellut Youtubesta, kirjaston OverDrive-sovelluksella, ja CD-levyltä. Eli uskallan nimittää itseäni jo jossain määrin äänikirjakonkariksi.

Vuoden alussa päätin uusia tilaukseni tutussa ja turvallisessa BookBeatissä, mutta sen rinnalla päätin kokeilla englanninkielinen Scribdiä, sekä maaliskuussa testasin parin viikon kokeilujakson ajan suomenkielinen Nextoryä.
Vuonna 2017 kirjoitin Äänikirjat 101-postaukseni, jossa olen arvioinut muutamalla sanasella aiemmin käytössäni olleita sovelluksia. Sen takia halusin kirjoittaa lyhyesti myös näistä kahdesta uudesta tuttavasta. 

Scribd

- Yhdysvaltalainen, vuonna 2007 perustettu ääni- ja e-kirjakirjasto

- Lisäksi valikoimasta löytyy lehtiä, nuotteja sekä erilaisia dokumentteja

- Tarjolla noin miljoona kirjaa tuhannelta eri kustantajalta

- Android, iOS, Kindle Fire, Nook sekä tietokoneet

(Lähde: Wikipedia)

Scridb oli minulle täysin vieras palvelu nimeä lukuun ottamatta. Vuoden alussa useat englanninkieliset kirjatubettajat tuntuivat mainitsevan sovelluksen, ja päätin antaa sille mahdollisuuden osassa lukuinnonpalautuskampanjaani.

Ensivaikutelmani oli ehkä positiivinen miinus. Sovelluksen yleinen ulkoasu ei ole mielestäni miellyttävä, vaan yleinen fiilis on hieman halpa. Varsinkin verrattuna suomenkielisiin sovelluksiin, jotka tuntuvat olevan suurimmaksi osaksi aikaa hyvin käyttäjäystävällisiä. Vaikka kirjoja ei ole erityisen vaikea löytää, mitään yleiskatsausta, tai kategorioita ei tuntunut löytyvän oikein millään. Lisäksi valikoima tuntuu vaihtuvan hyvin nopeasti, enkä ehtinyt kuuntelemaan läheskään kaikkea mitä olisin halunnut ajassa, kun ne olivat saatavilla.
Pienenä plussana valikoimista löytyi hieman "harvinaisempaa" luettavaa.

Nextory

- Ruotsissa vuonna 2013 perustettu sovellus

- Valikoimissa e- ja äänikirjoja

- Android ja iOS

Nextory toimii käytännössä samalla tavalla kuin Bookbeat ja Storytell. Ainoana erona on mahdollisuus kolmeen eri tilausvaihtoehtoon, joista halvimmalla ei voi kuunnella uutuuksia, ja kalleimmalla perhetilauksella samoja tunnuksia voi käyttää useampi ihminen.

Kun aloitin Nextoryn käytön sovelluksessa oli hieman ongelmia, kun kirjojen selaamista hankaloitti alaspäin selatessa alkuun spontaanisti hyppivät listat. Äsken tarkistaessani ongelma näyttäisi kuitenkin olevan korjattu. Käyttäessä tämä kuitenkin aiheutti aika paljon harmaita hiuksia, ja vaikutti selvästi ajatuksiini sovelluksesta.
Muuten Nextory muistuttaa hyvin paljon kaikkia muitakin suomenkielisiä äänikirjasovelluksia, joita olen kokeillut. Uutuuksia on valikoimassa ehkä hieman enemmän, mutta muuten valikoima on suppea.

Jos minun pitäisi valita näiden kahden väliltä, jatkaisin varmaan Nextoryn tilaamista. Se on visuaalisesti huomattavasti miellyttävämpi (ja helpompi).
Nextory kerää tilastoja kuunteluistasi, esimerkiksi monta tuntia olet kaikkiaan kuunnellut, ja kuinka paljon se tarkoittaa minuutteina päivässä. Pieni, erinomainen yksityiskohta on se, että jos kirjaa kuuntelee nopeutettuna, sovellus laskee jäljellä olevan ajan nopeuden mukaan. Käytännössä siis, jos kirjaa on tunti jäljellä, ja sitä kuuntelee kaksinkertaisella nopeudelle, sovellus näyttää jäljellä olevaksi ajaksi 30 minuuttia.

Näiden ominaisuuksien pitäisi olla jokaisen äänikirjasovelluksen vakiovarusteina.

Lisäksi toistoikkuna on varmasti kaikista sovelluksista hienoin!

Suomenkielisistä sovelluksista Bookbeat on silti kuitenkin edelleen se, johon luotan. Sen valikoima on laajin, ja olen kohdannut vähiten hankaluuksia sen kanssa. Hinnallisesti näillä sovelluksilla ei ole juurikaan eroa, mutta ainakin itse koen saavani eniten vastinetta rahoilleni Bookbeatistä, vaikka joitain parannuksia siihen kaipailisinkin.

Kuvat: Nextory (+ oma kuvankaappaus), Scribd

En (valitettavasti) hyödy tämän postauksen kirjoittamisesta, ja arviot perustuvat käyttökokemuksiini ilmaisten kokeilujaksojen ajalta. 

Uusi vuosi, uusi minä?

Vuosi 2019 on nyt turvallisesti saatu käyntiin. Olen matkustanut viimeisen viikon aikana yli 1000 kilometriä, ensin Leviltä Jyväskylään ja sitten vielä Helsinkiin viettämään viimeisiä lomapäiviä, joita on edessä vielä onneksi muutama. Näiden päivien aikana on hyvä tutkailla tulevaa kevättä.
Lupaan myös, että tämä tulee olemaan viimeinen kerta, kun mainitsen lukuahdistukseni, josta olen jankannut viimeiset kahdeksan kuukautta.

Olen yrittänyt analysoida monta kertaa, mikä viime vuonna ajoi lukemiseni näinkin pahaan jumiin. Syitä, joita olen epäillyt, on ollut vaikka kuinka monta. Ehkä syy oli vuoden 2017 luettujen kirjojen määrässä, ja luin itseni pahaan kirjaähkyyn? Toisaalta kirjoitin myös ennätysmäärän postauksia ja kirjasomeni keräsivät pienen joukon seuraajia, joten ehkä pakoilin velvollisuuden tunnetta? Syy saattaa myös olla siinä, että kamppailin jonkin verran tekstieni sisällön kanssa; onko minulla mitään sanottavaa vai kirjoitanko kaikista kirjoista "ihan kiva" arvioita, kun muilla on terävää ja tarkkanäköistä analyysiä?

Kirjabloggaus on ollut minulle on-off harrastus niin monta vuotta, että sen vakavoituminen pari vuotta sitten ehkä hieman säikäytti. Se, että minulla on yleisö, tuntuu edelleen jollain tavalla omituiselta. Varmasti moni on joutunut painimaan sen kanssa, että tässä tosiaan ainoastaan harrastetaan, ettei bloggauksesta (saati sitten lukemisesta) pitäisi ottaa liikaa paineita. Vaikka blogihiljaisuuteni on jatkunut pitkää, silti olen tuntenut usein syyllisyyttä, kun en ole edes avannut Bloggeria. Twitteristä tai Instagramista puhumattakaan. Varsinkin, kun tietää, että joku joskus ehkä lukeekin mitä kirjoitan.

Joten nyt on uuden vuoden lupauksena aika tehdä muutos. Tuskin pääsen eroon kokonaan ahdistuksestani, jos en kirjoitakaan niin usein kuin vuonna 2017, mutta aina voi yrittää.
Tyhjensin luonnoskansiostani kaikki vanhat keskeen jääneet postaukset kirjoista, joiden lukemisesta on yli vuosi. Niiden kummittelu on ollut omiaan lisäämään syyllisyyden tunnettani. Sen lisäksi olen hiljalleen päivitellyt blogin sivuja ja järjestellyt ulkoasua. Muutos tekee yleensä hyvää. Kävin myös Goodreadsin kimppuun, ja uusin siellä kaikki hyllyni ja puhdistin TBR-listaltani ison kasan kirjoja.

Kuten näkyy, jatkan vielä ainakin muutaman postauksen verran Kadonnutta lukuintoa etsimässä-sarjaani, sillä tätä kirjoittaessani en ole varma, onko se vielä löytynyt. Luvassa on ainakin postaus luvatusta kirjahyllyjen siivoamisesta ja järjestelystä.
Toivottavasti vielä tammikuun aikana uskallaudun palaamaan taas kirjapostaustenkin pariin.
Myös Instagramin herättely on mielessäni, mutta se ei tässä tilanteessa ole prioriteetti.

Lukutavoitteeni ovat vielä hyvin varovaiset. En aio tässä kohtaa vielä lupautua yhteenkään maratoniin tai haasteeseen, vaikka Helmet-haaste on jo Excel-taulukkona odottamassa ensimmäisiä lukemiani kirjoja. Goodreadsin lukuhaasteeseen lähden 25 kirjan tavoitteella, toivottavasti saan kuitenkin nostetua lukua vuoden edetessä.

Mitään tiettyjä kirjojakaan en ole suunnitellut lukevani, lukuunottamatta jo edellisessä postauksessa mainittua Holly Blackin The Wicked Kingiä. Sen lisäksi toivon pääseväni vihdoinki Leigh Bardugon Grisha-trilogian pariin.
Muuten tavoitteissa on lukea mahdollisimman omasta kirjahyllystä, koska tällä hetkellä kaikki kirjani eivät mahdu enää hyllyihin. Eli tilanne pitäisi saada taas hallintaan.

Erityinen kiitos keskiviikon talvimyrskylle, joka venytti matkan Jyväskylästä Helsinkiin yli seitsen tuntiseksi, sillä sen aikana sain kuunneltua pari kirjaa, ja muutenkin äänikirjainnostuksessa on tullut kuunneltua jo kuusi äänikirjaa tänä vuonna. Eli hyvältä näyttää!

Luettuja kirjoja 28

Vuosi 2018 ei missään tapauksessa ollut omalta osaltani lukemisen, saati sitten bloggaamisen luvattu vuosi. Tammi- ja helmikuu näyttivät vielä lupaavilta, kun onnistuin kirjoittamaan muutaman rästiarvostelun edelliseltä vuodelta, ja kokeilemaan siipiäni haasteen pitäjänäkin. YA-haastetta lähti kokeilemaan useampikin innokas osallistuja, mikä ehkä inspiroi minua kokeilemaan sen järjestämistä vielä uudelleen.

Maaliskuussa koulukiireet yllätti, ja sitten tuli kesä sekä työt, ja sen jälkeen jälleen uusi kouluvuosi. Kirjat jäivät odottamaan parempaa aikaa, enkä saanut kesän aikana luettua kuin neljä kirjaa (tämäkin vain jos toukokuu ja elokuu lasketaan kesään...). Syksy on ollut opintojen kannalta rankka, kun tarve saada kandin paperit on ollut kova. Sen takia intouduin opiskelemaan lähes 60 opintopisteen verran, mikä on ajanut vain kauemmas kirjoista ja lähemmäs Netflixiä.

Uuden vuoden lupauksena aloin tilata jälleen BookBeatia. Nyt jo vuoden viimeisinä päivinä suunta näyttää lupaavalta, kun olen ehtinyt kuunnella kaksi kirjaa. Ehkä luotettu ystävä äänikirja onkin ratkaisu tähän lukujumiin.

Mitä sitten menneenä vuonna on tullut luettua? Tässä hieman tilastoja:
 - 29 kirjaa
 - Joista 18 äänikirjoja
 - 8503 sivua (jos ei oteta huomioon osan olevan äänikirjoja)
 - Eri genrejä yhteensä noin kymmenen

On melkein noloa myöntää, että suurin lukemani genre on ehdottomasti ollut Chick Lit-tyyppinen romanttinen kirjallisuus, jota kuuntelin vuoden alussa melkein kymmenen kirjan verran. Sen lisäksi mukaan on mahtunut eri tyyppisiä tietokirjoja, muutama YA-kirja ja sarjakuvia.
Goodreadsin listaa katsoessani en muistanut monestakaan lukemastani kirjasta kovinkaan paljon, mutta ehdoton suosikkini oli Holly Blackin The Cruel Prince, jonka jatko-osaa odotan innolla.

Jos Goodreads-koonti lukemistani kirjoista kiinnostaa, niistä voi käydä lukemassa tarkemmin vielä täältä!

Tämä sarja jatkuu blogissa vielä uuden vuoden jälkeen, sillä en tiedä onko äänikirjainnostukseni hetkellinen erehdys, vai lupaus paremmasta tulevasta.
Luvassa on myös YA-haasteen odotettu koonti, sekä kauan luonnoksissa seisonut postaus Hel-YA:sta sekä Kirjamessuista. Kaikki tyylikäästi monta kuukautta myöhässä.

Siihen saakka, hyvää uutta vuotta kaikille!

Kadonnutta lukuintoa etsimässä - The Beginning

Hei! Ja tervetuloa. Kaikki uudet ja vanhat lukijat, jotka ovat jaksaneet odottaa tätä hetkeä. Kauan. Ihmeiden aika ei ole ohi. Luulin hetken itsekin, että palaan blogin pariin vasta, kun aurinko nousee lännestä ja laskee itään, mutta siinä ei mennytkään läheskään niin kauaa.

Koska minulla on jonossa vain yksi tämän blogin aiheeseen oikeasti sopiva postaus, päätin kokeilla jotain hieman erilaista. Tästä postauksesta alkaa siis vielä määrittämättömän mittainen bloggaussarja, Kadonnutta lukuintoa etsimässä. Kuten jotkut ovat saattaneet kuulla, en ole lukenut vähään aikaan. Vähään aikaan as in puoleen vuoteen. Ja se on aiheuttanut minulle yllättävän paljon stressiä, koska lukeminen on elämä, ja koen jotain velvollisuutta myös blogiani kohtaan.

Tässä taannoin yöllä aihetta pyöriteltyäni, tulin siihen tulokseen, että jotain on asialle tehtävä. Ja siitä sai alkunsa tämä idea. Luvassa on siis postauksia siitä, kuinka yritän löytää viime vuoden lukuintoni takaisin, ja palata normaaliin ohjelmaan, eli kirjakuvien ottamiseen ja kirjoista postaamiseen. Tämä sarjahan sijoittuu juuri sopivasti kirjamessukauteen, joten inspiraatiota pitäisi ainakin olla luvassa. Miten se lopulta toimii? We'll see.

* * * * *

Tämän hetkinen tilannehan on siis se, että olen viimeksi lukenut kirjan joskus heinäkuussa, ja yritystä on ollut vähän ilmassa, mutta onnistumisia ei ollenkaan. Suurin osa ajastani on mennyt kasvien hoitamiseen, neulomiseen ja Netflixiin. Nyt syksyä kohden olen sitten stressannut koulua ja maisteriseminaaria, Love Islandin ja TTK:n uusimpia käänteitä sekä sitä mitä kirjoitan Nanowrimossa. Joten ymmärrettävästihän kirjoille ei edes ole jäänyt aikaa :D

Positiivisen puolena, tästä ei voi kovinkaan paljon pohjemmalle enää vajota. Vielä tänään ei ole aika tarttua muuhun kuin tenttikirjaan, mutta sunnuntaille on luvassa jo jotain kuvallisempaa ja kirjallisempaa, kun on vihdoin aika järjestellä kirjahylly uusiksi. Tämän hetkinen kaaos on siis täysin kestämätön, kun järjestyksen muuttamisen yhteydessä kaikki kirjat on periaatteessa vaan nosteltu hyllyihin. Mutta siitä lisää sunnuntaina!

Toivotaan, että tämä nyt lähtisi tästä liikkeelle, tuntuu ainakin ihan mukavalta kirjoittaa pitkästä aikaa!

Blogin syntymäpäivä!

Photo by Photos by Lanty on Unsplash

Jälleen kerran on tullut aika viettää blogini syntymäpäivää. Tänä vuonna tämä hetken mielijohde on ollut olemassa jo seitsemän vuotta, ja vaikka viimeiset kuusi kuukauttavat ovat olleet pariin viime vuoteen verrattuna masentavan hiljaisia, ei ole silti pelkoa, että olisin poistumassa kirjablogimaailmasta.

Mennyt vuosi on ollut melkoista ylä- ja alamäkeä kirjojen luvun sekä bloggaamisen suhteen. Erityisesti viime vuoden puolella pääsin osallistumaan monenlaiseen tapahtumaan blogin ansiosta, ja tapaamaan paljon uusia sekä vanhoja tuttuja kirjapiireistä. Yritin postata aktiivisemmin Instagramiin, mutta se on hieman jäänyt kevään aikana. Olen kuitenkin edelleen innoissani sekä onnellinen kaikista ihmisistä ja tapahtumista, joihin olen tutustunut sekä osallistunut, ja toivon, että loppuvuosikin tulee olemaan huomattavasti hedelmällisempi kuin ensimmäiset kuusi kuukautta!

Olen kamppaillut oikeastaan tammikuun lopusta saakka lukujumin kanssa. Ehkä syy on lopputalvesta painaneessa koulustressissä, tai lukuähkystä, jonka viime vuoden sata luettua kirjaa aiheutti. Minusta on kuitenkin jo vähän aikaa tuntunut siltä, etten saa otettua kirjaa käteen, vaikka tilaisuuksia kyllä olisi, ja säätkin ovat olleet mitä mainioimmat. Netflix on myös vienyt suuren osan hyvästä lukuajasta.
Tilanne muuttui vielä vähän epätoivoisammaksi, kun muutama päivä sitten tajusin olevani 11 kirjaa tämän vuoden tavoitettani jäljessä, ja etten ole saanut luettua yhtäkään kirjaa omaan lukuhaasteeseeni.
Kaikki toivo ei ole kuitenkaan menetetty, koska sain muutama päivä sitten vihdoin kuunneltua kirjan loppuun saakka, ja aloitettua vielä uudenkin heti siihen perään!

Aiempina vuosina olen käyttänyt huomattavasti enemmän aikaa tämän synttäripostauksen kirjoittamiseen, mutta tänä vuonna tämä taitaa jäädä tähän kahdesta syystä. Ensinnäkin kirjoitan tätä juhannusaattona, joten tekemistä riittää, ja toisekseen Brasilia - Costa Rica jalkapallopeli on alkamassa vartin kuluttua, mikä tarkoittaa television ääreen siirtymistä.

Hyvää tulevaa viikkoa siis kaikille, ja toivotaan, että minut tullaan näkemään blogipiireissä jatkossa hieman useammin :D

Kuulumisia pitkästä aikaa!

Elossa ollaan! Olisin voinut tietty helmikuussa ilmoittaa tulevasta katoamisesta, mutta mitäpä turhia. Maaliskuussa siis järjesteltiin Jyväskylässä Historian opiskelijain liiton kevätseminaari, joka vei aikalailla kaiken ajan (ja voimat). Sen jälkeen palautuminen edes tavalliseen kouluarkeen vähän venyi, jonka jälkeen iski kesätyöstressi, ja löysin Netflixin pitkästä aikaa, joten kirjoja ei ole juuri viime aikoina tullut luettua.

Tällä viikolla olen lähinnä lomaillut Helsingissä, ja saanut kesätyöpaikan (yksi stressin aihe vähemmän!!). Sen lisäksi loppuviikkoa on piristänyt hoitokoira, eikä ihan nurkan takana kolkutteleva Vappukaan tunnelmaa ainakaan latista. Vielä on muutama koulujuttu hoitamatta, joten uusia postauksia en uskalla kuitenkaan luvata ennen toukokuuta.

Nyt olenkin uskaltanut vihdoin ja viimein suhtautua varovaisen optimistisesti jälleen tähän blogin aktivoitumiseen, eikä Goodreadsin lukuhaasteenkaan kiinni otaminen tunnu enää yhtä ahdistavalta kuin aiemmin (vaikka olen kolme kirjaa jäljessä). Vaikka molemmat ovatkin edelleen aikalailla suunnitelmien tasolla, se on enemmän kuin aiempaan pariin kuukauteen. 

Ensimmäisenä askeleena onkin Netflixin ja Youtuben hylkääminen, ja sen ajan käyttäminen lukemiseen. Tilasin tänään uudelleen Audiblen Romance Packagen, joka ainakin vuoden vaihteessa innosti lukemaan useamman kuin yhden trash romantiikkaromaanin. Joten ehkä se toimii tälläkin kertaa, ja saa minut tarttumaan jälleen kirjoihin.

Samalla, kun etsin jotain uutta blogattavaa, viime vuodelta, sekä tammi-helmikuulta on rästissä vielä useampi bloggaus. Eli tekstejä on luvassa, kunhan vaan saan itseäni niskasta kiinni.

Ja ei huolta kaikki ihanat kommentoijat, lupaan vastata kommentteihin mahdollisimman pian!

2018

Uusi vuosi on lähtenyt mukavasti käyntiin, ja sain vihdoinkin aikaiseksi avata tietokoneen ihan pelkästään blogiajatukset mielessä. Rästihommia tällä saralla on ehtinyt kertymään parissa viikossa ihan kiitettävästi, joten tekemistä riittää ainakin hetkeksi. Kovin pitkää postausta tästä ei kannata odottaa, lähinnä katsaus muutamiin vuoden haasteisiin sekä uudenvuodenlupauksiini!

Tänä vuonna osallistun jälleen Helmet-lukuhaasteeseen, sekä #hyllynlämmittäjät haasteeseen. Molempiin ainakin teoriassa osallistuin viimekin vuonna, Helmet-haasteesta jäi lukematta 7 kohtaa, ja Hyllynlämmittäjiin en koskaan saanut kunnolla edes kirjoja valittua. Tänä vuonna yritän päästä hieman pidemmälle siinä!

Haasteiden etenemistä voi seurata sivupalkistakin löytyvältä Haasteet-sivulta, jota toivottavasti muistaisin päivitellä viime vuotta aktiivisemmin...

Uudenvuodenlupauksia olen miettinyt jo vähän pidemmän aikaa, sillä yleensä ne tuppaavat jäämään viimeistään tammikuun kolmannella viikolla. Henkilökohtaisten lupausteni lisäksi mietin myös blogia ajatellen muutaman:

1. Luen 75 kirjaa tänä vuonna

Kuten viimekin vuonna, Goodreadsin lukutavoitteeksi päätin laittaa 75 kirjaa. Toivon tosin, että tänä vuonna se ylittyisi jälleen kerran, toivottavasti vielä vähän enemmän kuin viime vuonna. 

2. Ostan vähemmän kirjoja

Varsinkin viimeisen kolmen kuukauden aikana hyllyyni on kertynyt valtavasti lisää kirjoja. Vuoden 2018 teema onkin oman hyllyn sisällössä pysyminen, ja mahdollisesti kirjaston valikoiman hyödyntäminen. Vaikka listalla on vielä pari must have hankintaa, olen todennut, että kirjojen osto saa nyt hetkeksi aikaa ainakin jäädä. 

3. Päivittelen Instagramia aktiivisemmin

Kuten viime vuonnakin. Kirjainstan pyörittäminen on mukavaa, mutta sen pitäminen on alkanut melkein tuntua velvollisuudelta. En ole kuitenkaan valmis luopumaan sen ylläpidosta, joten pyrin säänöllisempään päivittelyyn Instagraminkin puolella. 

4. Bloggaan säännöllisesti

Loppuvuoden lusmuilut kolkuttaa omatuntoa, kun vuosi vaihtui melkein 10 rästibloggauksen taakan kanssa. Kirjoja tulee tällä hetkellä luettua kuitenkin sellaista vauhtia, että aiheista ei ole puutetta. Pitäisi vain ottaa itseään niskasta kiinni, ja kirjoitaa.

5. Luen ennen nukkumaan menoa

Latasin kännykän käyttöä seuraavan sovelluksen, ja totesin, että ehkä olisi ihan hyödyllistä hieman vähentää näyttöaikaa. Sen takia pyrin jatkossa pyhittämään illat kirjoille. Enkä puhu nyt Audible + Candy Crush Saga yhdistelmästä, vaan ihan fyysisestä kirjasta, jonka sivuja täytyy itse kääntää. Ehkä samalla unen laatuparantuu, kun ei tule tuijoteltua ruutua ennen nukkumaan menoa.

Tavoitteet ovat korkealla, mutta lähden tähän vuoteen hyvillä fiiliksillä, ja siinä uskossa, että voisin onnistua pitämään näistä lupauksista kiinni! Hyvää uutta vuotta vielä kaikille, ja tämän postauksen jälkeen on aika palailla normaalin blogielämän pariin :)

Kirjabloggaajien joulukalenteri: Luukku 21

Kolme yötä jouluun on. Ja todellisuudessa olin hyvin, hyvin lähellä jättää tilaisuuden käyttää tätä avausta, koska olisiko yhtään ilmeisempää aloitusta tämän päivän joulukalenterin luukulle? Mutta siinä tapauksessa joku olisi varmasti pettynyt, enkä voi väittää etteikö joku osa sisälläni nauti suuresti siitä, että sain aloittaa postauksen näin.

Eilen osana kirjabloggaajien joulukalenteria, Unelmien aika-blogissa tutustuttiin jouluklassikko Pähkinänsärkijään, ja huomenna luukku avataan Mrs Karlssonin blogissa. Tänään on kuitenkin minun vuoroni fiilitellä uhkaavasti lähestyvää aattoa, ja ehkä inspiroida kaikkia lukijoita viime hetken nautiskeluun kiireen keskellä!

* * * * * 

Siispä haluan jakaa teidän kanssa minun tämän joulun kaksi suosikkireseptiä. Tässä idea yöllisen paketointiurakan kaveriksi, tai ihan vaan jos haluaa sytyttää muutaman kynttilän, laittaa rauhallista musiikkia taustalle ja lukea hetken aikaa kirjaa vailla kiirettä.

Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa, etten pidä ruokablogia, ja ruuanlaittoni perustuu lähinnä "vähän sinnepäin"-asenteeseen sekä hyvään tuuriin, joten tarkkoja mittamääriä minulla ei ole tarjota.

Itsetehty suklaa(levy)

Tarvitset:

• Taloussuklaata
• Pussi Werther's Original - karkkeja
• Merisuolaa

- Aloita murskaamalla Werther's Original-karkkeja. Näitä kannattaa jo valmiiksi murskata reilummin, jotta ne riittävät koko levylle. Itse käytin viinipullon pohjaa, ja laitoin karkit taitetun talouspaperin väliin, mutta varmasti paljon tehokkaampiakin keinoja löytyy :D
- Sulata suklaa (itse mikrottomana käytin vesihaudetta). Suklaata kannattaa olla reilummin, sillä valmiina ohut suklaalevy sulaa nopeasti.

- Laita leivinpaperi uunipellille, ja kun suklaa on juoksevaa kaavi se paperille. Levitä tasaiseksi, hieman paksummaksi levyksi.

- Sirottele murskatut karkit koko suklaan leveydelle, ja sen jälkeen hieman harvempaan merisuolaa. Käytin karkeaa merisuolaa, jota hieman hienonsin, jottei liian isoja sattumia osu johonkin kohtaan.

- Nosta jääkaappiin ja anna jähmettyä. Suklaa kuoriutuu irti paperista, ja sen voi sitten paloitella veitsellä tai käsin.

Viimeisen kahden viikon aikana olen kokeillut ainakin kymmentä eri yhdistelmää, ja tullut siihen tulokseen, että tämä on niistä kaikista paras. Hyvin suklaan joukkoon sopii kuitenkin myös piparminttutangon palaset, karpalot ja chili. Pähkinöiden uskoisin toimivan, joten valinnan varaa on!

Mausteinen (punaviini)kaakao

Tarvitset:

• Maitoa
• Oivariiniä (tai muu vastaava)
• Taloussuklaata
• Jauhettua inkivääriä
• Cayennepippuria
• Kanelia
• Merisuolaa

Halutessa:

• Punaviiniä
• Sokeria

- Mittaa kattilaan niin monta kupillista maitoa, kun kaakaota on tarkoitus keittää. Kupit kannattaa jättää hieman vajaiksi, jos haluaa lisätä punaviiniä
- Pudota maidon joukkoon pienen pieni nokare Oivariiniä, sekä oman maun mukaan taloussuklaata. Itsellä isoon Iittalan Taika-kuppiin kolme - neljä palaa on ollut sopiva
- Lisää mausteet kattilaan, inkiväärin ja cayennepippurin kanssa kannattaa olla varovainen, ja suolaa ei tarvitse muutamaa kidettä enempää
- Sekoittele, kunnes suklaa on sulanut ja maito lämmennyt
- Halutessa lisää punaviiniä, tätä olen lisännyt silmämääräisesti, mutta kupilliseen ehkä puolisen desiä, jos joku mitta pitäisi määritellä
- Kannattaa maistaa kaakaota, ja tarvittaessa lisätä sokeria hieman

Ensimmäisellä kerralla, kun tein kaakaon näillä aineilla inkivääriä ja cayennepippuria tuli aivan liikaa, joten sitä kannattaa varoa. Suosittelen laittamaan mausteita sekä viiniä varovaisesti, ja maistelemaan lusikalla, miten paljon niitä uskaltaa lisätä.

* * * * *

Joulussa pidän eniten lahjojen antamisesta, perheen kanssa vietetystä ajasta ja siitä, kun saa hyvällä omalla tunnolla vain olla. Viimeieen kuuteen vuoteen en ole oikein jaksanut fiilistellä joululauluja, parina viime vuonna olen tehnyt joulusoittolistan näin alle viikkoa ennen aattoa. Nyt kun asuu yksin, ja lähtee viettämään joulua muualle, niin ei pääse edes oikein nauttimaan siitä joulun järjestelystä paketointia lukuunottamatta.

Tänä vuonna olen yrittänyt lahjoja miettiessä yrittänyt löytää mahdollisimman tarpeellisia, ja/tai eettisesti kestäviä lahjoja. Kirjoja lukuunottamatta olen tehnyt paljon itse, lahjoittanut osan lahjarahoista hyväntekeväisyyteen, ja ostanut Lushilta kierrätyspakattuja tai täysin pakkaamattomia tuotteita. Vaikka lahjojen antamisesta nautinkin, sitäkin voi aina yrittää tehdä vähän vastuullisemmin!

Hyvää joulun odotusta kaikille, ja muistakaa rentoutua vielä viimeisten joulukiireiden keskellä!

21 kirjaa, 21 faktaa

Tänään aloitin aamun vuosijuhlilta ylijääneellä Pommacilla, koska juurikin näillä hetkillä olen virallisesti 21 vuotta kulkenut tässä maailmassa. Tekisi mieli melkein heittäytyä muistelevaksi, ja miettiä, mitä kaikkea sitä onkaan ehtinyt vuosien aikana tapahtua, mutta jotenkin ei nyt inspiroi. Koska päivän suunnitelmana on lukea kaikessa rauhassa kirjoja, ja ehkä hakea ruokaa, niin eipä tässä nyt olo kovinkaan paljon erilaiseltakaan tunnu. Ei vanhemmalta ainakaan.

Mutta. Koska synttärit on aina hyvä syy keksiä uusia ei-niin-perinteisiä postauksia, niin here we go. Keräsin hyllystä 21 kirjaa, jotka kertova jotain minusta, joko lukijana tai ihmisenä. Käytännössä siis 21 faktaa, ja 21 ainakin jollain tavalla suosikkikirjaani.

Leigh Bardugo - Six of Crows: On aina tasaisin väliajoin hyvä muistuttaa, että Six of Crows on minun kaikkien aikojen lempikirja, joten tässä se muistutus taas on.
Rebecca Solnit - Men Explain Things to Me: Itseasiassa tällä voisi kattaa kaksi faktaa minusta. Ensimmäisenä tietenkin on se, että olen innokas feministi ja feministisen kirjallisuuden kuluttuja, ja toisena se, että rakastan tähtikuvioita ja tähtien katselua (tätä jälkimmäistä varten pitää nähdä kirjan kansi, joka löytyy täältä)
John Lloyd & John Mitchinson - Tietoa kaikkitietäville: Feminismin ja tähtien lisäksi minulla on intohimoinen suhde myös nippelitiedon kanssa. Tiesittekö, että raamattu kieltää kameleonttien syömisen?
Meik Wiking - The Little Book of Hygge: Kauniit kirjat on ehdottomasti minun juttu, mutta tähän listaan Hygge on päässyt sen sisällön takia. Koska olen ihminen, joka rakastui kaikkeen Hyggeen liittyvään, vaan sen takia, että tajusin jo eläväni melkein sen mukaan. Kaikki mukava ja kotoisa, rento ja välilä laiskakin on my way to go.
Ville Kivimäki - Murtuneet mielet: Valitsin kaikista historia-aiheisista kirjoitani Murtuneet mielet, koska se on mielestäni ehkä yksi parhaimmista. Tässä yhteydessä se edustaa rakkauttani historiaa kohtaan. Ja sitä, että tosiaan myös opiskelen historiaa.
Wendy Lower - Hitlerin raivottaret: Oli kyseessä sitten natsit tai Ruandan kansanmurha, minua kiinnostaa mielten ja ihmiskunnan historian synkempi puoli. Sopii hyvin vastapainoksi YA-romantiikalle.



Sarah J. Maas - A Court of Mist and Fury: Ensimmäinen kirja, joka pitkään aikaan herätti minussa kauan kadoksissa olleita fanityttötuntemuksia. Oli hauska huomata, että ne ovat vielä tallella.
Edgar Lee Masters - Spoon River Antologia: Yksi harvoista runokirjoista, jonka olen lukenut loppuun, ja josta olen todella pitänyt. Mikään kirjalista, jonka teen ei ole mitään ilman tätä.
Jukka Viikilä - Akvarellejä Engelin kaupungista: Sen lisäksi, että Engelin kaupunki oli ensimmäinen Finlandia kirja, jonka luin, se on myös kirja Helsingistä. Ja Helsinki on minulle aina se ainoa oikea koti, vaikka elämä olisikin kuljettanut 250 kilometriä pohjoisempaan.
Stieg Larsson - Miehet jotka vihaavat naisia: Dekkarit ja jännärit ovat genrejä joita luen harvoin, ja joista en oikeastaan kovinkaan paljon pidä. Ja tämä onkin ainoaa laatuaan hyllyssäni, muita mainittuihin genreihin meneviä kirjoja en edes omista.
Jane Hawking - Travelling to Infinity: Rakastan elokuvia, ja jos hyvä elokuva on tehty kirjasta, yleensä ostan sen kirjan. Varsinkin, jos kyseessä on elämänkerta.
The Selected Work of Virginia Woolf: Uusi kirjailijarakkauteni. Vaikka Mrs. Dalloway on vielä lukematta.



Joe Abercrombie - Half a King: Kun odotan oikeaa fiilistä lukea jotain kirjaa, ne saattavat jäädä pitkäksikin aikaa roikkumaan hyllyyn. Tai ikuisuudeksi, kunnes ei enää kiinnosta lukea sitä. Vaikka Half a King vaikutaa mielenkiintoiselta, se on roikkunut jo aika kauan, ja on vaarassa luisua ei kiinnosta enää kategoriaan.
Mika Waltari - Tanssi yli hautojen: Jos kirja on vanha ja kaunis, ja siinä on romanttinen tarina, niin luultavasti minä hankin sen. Vaikken koskaan lukisikaan niitä, niin nämä 40- ja 50-luvun painokset onnistuvat aina viemään sydämeni.
Leigh Bardugo - Shadow and Bone: Niinkin yksinkertainen, kuin seuraavana TBR-listalla
Tove Jansson - Vaarallinen juhannus: En ole Muumi-hullu, mutta jotenkin aina päädyn valitsemaan Muumi-kortteja, heräteostin Arabian Muumi-kannun, luen Vaarallisen juhannuksen joka vuosi, ja olen lukenut varmaan kaikki Muumi-kirjat. Mutta virallisesti en ole kyllä Muumi-intoilija.
Johanna Valkama - Itämeren Auri: Historialliset romanssit. Kirjailijalla ei ole väliä, näitä on tullut luettua muutama. Erityisesti Kaari Utrion 1800-luvulle sijoittuvat kirjat, mutta Itämeren Aurin avulla olen uskaltanut kokeilla myös vähän vanhempaakin menneisyyttä.
Diana Gabaldon - Muukalainen: Yksi niistä kirjasarjoista (ja tv-sarjoista), jonka olen päättänyt loppuvan ensimmäiseen kirjaan. En ole kiinnostunut lukemaan seuraavia osia, vaikka rakastankin Muukalaista.


Don Rosa - Sammon salaisuus: Ainoa kirja, johon olen käynyt pyytämässä signeerausta tekijältä. Ja yksi ainoista, johon sen edes haluaisin.
J.K. Rowling - Harry Potter ja Azkabanin vanki: Tulen aina ja ikuisesti olemaan Harry Potter-fani. Ja Azkabanin vanki tulee aina olemaan kirjoista se paras.
Erkka Mykkänen (toim.) - Jatkuu! Novelli- ja esseekokoelmat ovat minulle vieras, ja hieman epämielyttävä kirjallisuudenlaji. Olen viime aikoina yrittänyt lukea varsinkin novelleja, joten ehkä tämä tästä.

* * * * *

Pitkä ja ehkä vähän tylsä postaus, mutta ehkä se on tässä tapauksessa salittua... Enemmän näistä tuli kirjafaktoja, mutta kuitenkin. Hauskaa sunnuntaita kaikille, palataan ensi viikolla asiaan! 

Syksyn odotetuimmat 2017 uutuudet

Koska jostain syystä kirja-arvostelujen kirjoittaminen tökkii tällä hetkellä, päätin tässä eräänä iltana hieman tutustua kustantamoiden katalogeihin, ja ensimmäistä kertaa kunnolla listata tulevan syksyn houkuttelevimpiin uutuuksiin. Luettavaa riittäisi kyllä omastakin takaa, mutta viime aikojen arvostelukappaleita lukiessa olen huomannut nauttivani myös uusien kirjojen lukemisesta. Sellaisten, jotka eivät ole seisoneet kirjahyllyssä ties kuinka monta vuotta.

Olen huono muistamaan kustantamoja, joten toivottavasti listalta ei ole unohtunut hirveän montaa :d Listaan pääsi mukaan myös muutama uutuus ulkomailta, joita odotan melkein yhtä innolla kuin joulua.

WSOY:

 Bujoilun voima, Miia Pöllänen

 Olen viimeisen vuoden aikana koukuuntunut pahasti bullet journalin pitämiseen, joten miksipä en tutustuisi siitä kertovaan kirjaankin?

Hobitti eli sinne ja takaisin, J.R.R Tolkien(Tove Jansonin kuvittamana)

Will Grayson, Will Grayson, David Leviathan & John Green 

  Yksi niistä monta vuotta kirjahyllyssä roikkuneita. Ehkä tuleva suomennos motivoisi lukemaan

Gummerus:
Saleesian näkijä, Erika Vik

  Hän sanoi nimekseen Aleia on parhaillaan kesken, mutta jo luetun perusteella olen valmis jatkamaan sarjaa

Käärmeiden kaupunki, Katri Alatalo 

   Melkein kaikki uusi suomalainen fantasiakirjallisuus on tervetullut lisä lukupinoon. Ja tämä vaikutti mielenkiintoiselta uutuudelta!

Jatkuu!, Erkka Mykkänen 

  Vähän epävarma, tuleeko tämä olemaan listallani vielä tulevaisuudessa, mutta fan fiction suomalaisista klassikoista kuulostaa hauskalta idealta!

101 Very Finnish Problems, Joel Willans

   Tämä on ilmeisesti jo julkaistu, kun sitä selasin jo Akateemisessa... Heikkouteni, eli suomalaisesta kulttuurista ulkomaalaisten silmin kirjoitetut kirjat saavat tällä jatkoa, enkä epäile hetkeäkään, ettenkö ahmisi sataa yhtä suomalaista ongelmaa yhdeltä istumalta.

Throne of Glass - Lasipalatsi, Sarah J. Maas

  Oi Sarah J. Maas, jota vihdoin saadaan suomeksi. Vaikka olen jo lukenut (ja tykännyt Lasipalatsista), varmasti suomennos on luettava!

Mikä kaikki voi mennä pieleen?, Holly Bourne

  Oonko ihan normaalin jatko-osa, yksi syksyn odotetuimmista uutuuksista

Aula & Co.

Kuninkaan kahleet, Victoria Aveyard

   Olen uhrannut kahden edellisen osan lukemiseen niin paljon, että varmasti myös viimeisen osan tulen lukemaan.

Kustantamo S&S

Iltasatuja kapinallisille tytöille, Elena Favilli & Francesca Cavallo

  Tämänkin omistan jo englanniksi, mutta vähintään tällaisena nostona täytyy se mainita tällä listalla. Varmasti lukemisen arvoinen.

Tammi

Noituus, magia & okkultismi: kuvitettu historia, Christopher Dell

Harry Potter ja Azkabanin vanki, J.K. Rowling (kuvitettu painos)

Muistojenlukija, Elina Rouhiainen

  Susiraja-sarja on yksi ehdottomista suosikeistani, joten tietenkin kiinnostaa, millainen kirja Muistojenlukija onkaan.

Ulkomailta

The Tower of Dawn, Sarah J. Maas

   Throne of Glass-sarjaan liittyvä kirja, jonka keskiössä on ToGista tuttu Chaol Westfall. En myönnä, että kyseessä olisi suosikkihahmoni, mikä herätti kiinnostuksen tähän kirjaan.

The Language of Thorns: Midnight Tales and Dangerous Magic, Leigh Bardugo

   Six of Crows ja Shadow and Bones sarjojen kirjoittajan uusi, ilmeisesti kuvitettu satukirja.

Moxie, Jennifer Mathieu

   Feministinen YA high school romaani. Ei tule kysymykseenkään, että tätä ohittaisin.

Brooding YA Hero: Becoming a Main Character (almost) as Awesome as Me, Carrie Ann DiRisio

   Kirja, joka perustuu ehkä hauskimpaa Twitter-tiliin (Brooding YA Hero) ikinä!

* * * * *

Sellaista luvassa siis syksyllä. Luultavasti kaikkia en tule lukemaan, mutta muutamia ehdottomasti. Tarjonta vaikuttaa kiitettävän monipuoliselta, ja jään innolla odottamaan mielipiteitä ja ensimmäisiä arvioita yllä mainituista!

Mennyt (blogi)vuosi

Kuva: Annie Spratt

Jälleen kerran on vuosi kulunut, ja Sivujen välissä täyttää kuusi vuotta! Aivan käsittämättömän omituista. En tällä kertaa ala taas kertaamaan, miten blogini sai alkunsa, tai miten kivinen tie sen pystyssä pitäminen on ollut (puhumattakaan typerästä ratkaisustani poistaa kaikki vanhat postaukset...). Jos sen suuntainen muistelointi kiinnostaa, suosittelen suuntaamaan viime vuoden synttäripostauksen pariin, joka löytyy täältä.

Syntymäpäivien kunniaksi täytynee silti kääntää katse menneeseen vuoteen. Vähän joka kannalta.

Vuosi ei ole tuonut elämääni kovin suuria mullistuksia, tasaisen paksua yliopistoarkea on värittänyt lähinnä ainejärjestö puuhat, kourallinen erilaisia juhlia ja tietenkin kandin kirjoittaminen (josta kaiken tuskailun jälkeen sain vitosen, mistä ei voi olla kuin iloinen!). Mutta muuten, ei mitään uutta. Onneksi blogin pyörittäminen on hieman värittänyt arkeani kuluneen 365 päivän aikana, ja siihen halusinkin enemmän kiinnittää huomiota tässä postauksessa.

Viime vuonna blogini vuosi alkoi vasta kesäkuussa. Puolet vuodesta oli mennyt fuksivuoden kiireiden ja uuteen kouluun totuttelemisen kanssa painiskellessa, ja pääsin lukemaan ensimmäisen ei kouluun liittyvän kirjan vasta toukokuussa. Kun kesätyöt alkoivat, löysin aivan uudella puhdilla lukuintoni. Satunnaisia lukujumeja lukuunottamatta olen onnistunut säilyttämään lukutahtini parempana kuin hyvänä. Mikä on varmasti ollut nähtävissä myös blogin puolella, sillä postauksia kertyi viime vuodelta kaikkiaan 38, ja tätä postausta kirjoittaessa, olen julkaissut vuonna 2017 jo 35 postausta.

Aiempiin vuosiin verrattuna bloggaamisesta on tullut huomattavasti mielekkäämpää pelkästään jo sen takia, että olen onnistunut löytämään hurjan määrän mielenkiintoisia kirjoja, ja mielenkiintoisia ihmisiä. En voi korostaa liikaa sitä miten suuri merkitys verkostoitumisella, ja bloggarikolleegoihin tutustumisella on ollut viimeisen vuoden aikana. Vaikken ole aktiivisin postauksien kommentoija, keskustelua on onneksi syntynyt omien postauksieni yhteydessä, sekä Twitterissä. Lokakuussa osallistuminen Kirjamessuille bloggaajan roolissa auttoi myös osaltansa, kun pääsin tutustumaan kasvotusten henkilöihin, joiden kanssa oli aiemmin vaihdettu ajatuksia ainoastaan ruudun välityksellä.

Aktivoitumiseni somessa sekä postauksien julkaisemissa on myös näkynyt blogin tilastoissa. Viimeisen vuoden aikana lukijoita on ilmaantunut melkein 50 lisää. Aiemminkin olen sanonut, etten koskaan uskonut Sivujen välissä elävän niin pitkää, että näkisin 100 seuraajan rajan rikkoutuvan. Samalla toki postausten lukija- sekä kommentointimäärät ovat kasvaneet. On hauska huomata, että kärsivällisyys todella palkitaan, ja tuloksia alkaa näkymään pikku hiljaa!

TL;DR: Mennyt vuosi on ollut ehdottomasti blogihistoriani paras ja antoisin. Lukijoiden ja seuraajien määrä on kasvanut kohisten, ja olen saanut paljon uusia samanhenkisiä tuttavuuksia kirjablogipiirien kautta. Loppuvuosi tuo mukanansa varmasti lisää kiinnostavia kohtaamisia ja tapahtumia (aka Kirjamessut Helsingissä ja elokuun Hel-YA)!

Kirjahankintoja

Pitkästä aikaa (vaiko peräti ensimmäistä kertaa ikinä) päätin näin ihan erikseen esitellä viime aikaisia kirjahankintojani. Viime aikaisilla tarkoitan nyt ehkä noin kuukauden ajalta kertyneitä kirjaostoksia, kun kerrankin on enemmän näytettävää kuin yksi extempore R-kioskilta ostettu pokkari. Olen viime aikoina ostanut yllättävänä vähän fyysisiä kirjoja. Äänikirjoja kyllä senkin edestä, mutta niitä ei lasketa. Ainakaan periaatteessa :D

Isoin kirja hankintani oli suunniteltu itsensä palkitseminen, kun palautin kandidaatin tutkielmani viimeisen version (teidänkään ei siis tarvitse enää kuunnella siis kandituskailuja). Joten kävin tutkailemassa BookDepostoryn toivelistaani, ja tilasin muutaman kirjan;
Carrie Fisherin The Princess Diarist ja Laura Batesin Everyday Sexism ovar kirjoja, joita on kehuttu joko kirjablogien puolella, suositeltu kommenteissa tai Instagramin puolella, joten uteliaisuuttani päädyin näihin.
A Conjuring of Light on Victoria Schwabin Shades of Magic-sarjan kolmas osa, jota olen odottanut kuin kuuta nousevaa. Yllätyksekseni paketista paljastui oikea tiiliskivi. Haluan päästä tämän kimppuun asap.
Neil Gaimanin Norse Mythology on hyppy tuntemattomaan. En ole koskaan lukenut yhtään hänen kirjaansa, mutta tämä kuulosti jännältä idealta. Täytyyhän sitä välillä kokeilla vähän jotain uutta :D

Näiden lisäksi ennakkotilasin Sarah J. Maasin A Court of Wings and Ruin, joka julkaistaan 2. toukokuuta, ja jota en malta odottaa. Aiemmat osat ovat olleet parempia kuin hyviä, ja haluan tietää miten tämä trilogia tulee päättymään!

Ostin huhtikuussa myös elämäni ensimmäisen Harry Potter-kirjan (omistan kyllä ne kaikki, mutta en ole koskaan ostanut yhtään...). Mutta tavoitteenani on lukea sarjan jokainen kirja eri kielillä, ja Harry Potter och Fången från Azkaban on ensimmäinen askeleeni sitä kohti. Plus olen erittäin viehättänyt tästä kansikuvasta!

Pietarin matkalle lukemiseksi lähti The Almost Nearly Perfect People (Michael Booth) oikeastaan vaan sen takia, että se vaikutti kiinnostavalta takakannen perusteella, ja on aina hauska lukea Pohjoismaista muun maalaisten näkökulmasta.

Viimeisenä fyysisenä kirjana päätin pyytää arvostelukappalepinoni jatkoksi kaksi Myllylahden tämän kevään uutuutta, eli Elina PItkäkankaan Kajon, ja Sini Helmisen Kaarnan kätkössä. Ei varmaan yllätä, että nämäkin ovat korkealla lukulistalla.

Äänikirjaostoksia olen tehnyt Audiblessa, ja niitä on kertynyt kaikkiaan neljä: Becky Albertallin Simon vs. the Homo Sapiens Agenda, Morgan Rhodesin Falling Kingdoms, Amy Kaufmanin ja Jay Kristoffin Illuminae, Holly Blackin White Cat ja Kasie Westin On the Fence. Kaikki neljä ovat kirjoja, joista olen kiinnostunut, mutta joista en välttämättä halunnut maksaa fyysisen kirjan hintaa, koska en ollut aivan varma tulevatko ne kuitenkaan olemaan niin hyviä.

Ja viimeisenä ensimmäinen e-kirja ostokseni ikinä, Julie McElwainin A Twist in Time, joka on jatkoa a Murder in Time aikamatkustus dekkarlle, joka koukutti välittömästi, kun luin sen viime kesänä.

* * * * *

Nyt ei tarvitse taas hetkeen ehkä hankkia kirjoja, sillä näiden myötä lukupinoni kasvoi jälleen vähän liian pitkäksi :D Huomenna vielä tämän kuukauden koonti, mihin päätän tämän kolmen päivän postausputken. 

Feministin Netflix

Viimeisen reilun vuoden aikana lukuharrastukseni suurin uhka on ollut Netflix. Ja vaikka lukutavoitteeni saavuttaminen lähestyy hyvää vauhtia, olen taas alkanut viettää enemmän ja enemmän aikaa dokumenttien ja tv-sarjojen parissa. Sirrin feministisen lukuhaasteen innoittamana päätin jakaa myös yhden ei-kirjallisen kokemuksen, ja suositella kaikille aiheista kiinnostuneille muutamia Netflix-dokumentteja haasteeseen liittyen.

En mene lupaamaan, että näitä olisi vielä nähtävissä huomenna, tai kuuden kuukauden päästä, mutta tässä tämän hetken Netflix-tarjonnasta uudelle, ja vähän vanhemmalle feministille (lähinnä) dokumenttisuosituksia.

The Mask You Live in:
Dokumentti, joka käsittelee hypermaskuliinisuuden, sekä noin yleisesti, maskuliinisen kulttuurin haitallisuutta pojille ja miehille. Siinä käsitellään kattavasti esimerkiksi puhumattomuuden kulttuurin seurauksia, mutta myös ratkaisuja ongelmiin. Valitettavan usein unohdettu aihe, kun keskustellaan feminismistä, mutta mikä ainakin itseäni on alkanut kiinnostamaan yhä enemmän ja enemmän. Suosittelen myös tutustumaan sukupuolentutkimuksen termiin kriittinen miestutkimus, jos tämä aihe kiinnostaa.
 The Mask You Live in on palkittu useilla elokuvafestivaaleilla, ja sen ohjaaja, Jennifer Siebel Newson on ollut mukana tekemässä kolmea muutakin tällä listalla olevaa dokumenttia. (The Hunting Grounds, Miss Representation ja Invisible War).Traileri

The Hunting Ground:
(Suomeksi Uhka kampuksella) Dokumentti, jossa pureudutaan Yhdysvalloissa, yliopistojen kampuksilla tapahtuvaan seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Siinä ääneen pääsevät uhreiksi joutuneet naiset sekä miehet, yliopiston henkilökunta, sekä kaksi nuorta naista, jotka päättivät nostaa kanteen entistä yliopistoaan vastaan. The Hunting Ground kaikkea muuta kuin onnellinen dokumentti, vaikka jonkinmoista inspiroivuutta siinä kuitenkin on. Traileri


She's Beautiful When She's Angry
Yhdysvaltain modernin naisasialiikkeen synnystä kertovassa dokumentissa haastatellaan toisen aallon feministejä, jotka ovat 1960- ja -70-luvuilla vaikuttaneet naisten oikeuksien vapautumiseen. Kiinnostava historiallinen katsaus feminismin niihin vaiheisiin, joita nykyään käsitellään (ainakin omasta mielestäni) yllätävän vähän. Mukavan kevyt, vaikka asiarikas katselukokemus esimerkiksi The Hunting Groundin vastapainoksi. Traileri

Miss Representation

Jälleen yksi Jennifer Sibel Newsonin dokumentti, jossa keskustellaan teinityttöjen kanssa median tarjoamasta naiskuvasta. Lisäksi pohditaan positiivisten roolimallien merkitystä sekä median mahdollisuuksia vahvistaa tätä kuva, nykyisen yksipuolisten ja kyseenalaisten mallien sijasta. Elokuvan "taglinenä" toimii "et voi olla sitä, mitä et näe" ("You can't be what you can't see"), ja ehdottomasti tämän listan voimaannuttavin dokumentti! Traileri

Matt Shepard is Friend of Mine
Toinen, aiheeltaan ei niin kevyt dokumentti, kertoo homofobian seurauksena murhatusta Mathew Shepardista. Tapaus nostatti kohun Yhdysvalloissa, ja nosti aiheen suuren yleisön tietoisuuteen. Dokuementin tavoitteena on kertoa ihmisestä tapauksen takana, mitä muuta Mat Shepard oli kuin raa'an henkirikoksen uhri. Saatoin itkeä melkein yhtä paljon kuin Bridegroomia katsoessani, joten herkempien kannattaa varata nenäliinoja matkaan. Traileri

Iris
Seuraavana katselulistallani tulee olemaan edesmenneen Albert Mayslesin dokumentti 'Iris', joka kertoo 95-vuotiaasta muoti-ikonista, Iris Apfelistä. Viime aikoina olen törmännyt Apfelin persoonaan useammin mediassa, ja olen kiinnostunut kuulemaan enemmän hänestä. Muoti-ikonina, ja jonkinmoisena edelläkävijänä hän sopii hyvin tähnkin feministilistaukseen. Traileri

+ Ei enää Netflixissä:
The Invisible War
Hyvin saman tyyppinen dokumentti kuin The Hunting Ground, lukuunottamatta sitä, että tapahtumat sijoittuvat Yhdysvaltain armeijaan. Seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi joutuneiden kokemuksista rakentuvassa tarinassa seurataan armeijan oikeuslaitoksen toimia, ja luodaan katsaus järkyttävän kokoisiin tilastoihin. Suomalaisen silmin armeijan oikeusjärjestelmä tuntuu lähes yhtä käsittämättömältä, kuin yliopistojen kehotukset jättää raiskausket ilmoittamatta. Jos haluaa feministiraivoa, suosittelen tätä lämpimästi. Traileri

Onko muita Netflix-dokumentteja joita suosittelisit? Oletko nähnyt, tai aiotko katsoa joitakin näistä mainitsemistani?

Kuvat: IMDb, IMDb, The Representation Project, IMDb, IMDb & IMDb

2017

Samalla, kun opettelen kirjoittamaan 2017 sen sijaan, että kirjoittaisin 2016, on hyvä hetkeksi pysähtyä katselemaan tulevaa vuotta näin blogia ajatellen.

Uuden vuoden lupaukset:

- Vähennän näyttöaikaa iltaisin, ja somen sijasta luen kirjaa

- Osallistun Helmetin lukuhaasteeseen (tosin muutaman numeron olen karsinut pois)
- Ja tavoitteena olisi lukea 100 suomalaista kirjaa, tosin varmasti en tule saamaan sataa kirjaa täyteen...

- Vuoden lukutavoitteena on +40 kirjaa

- Ostan vähemmän kirjoja
- Otan lukemistani kirjoista kuvat postauksiin heti, enkä kaksi kuukautta myöhässä

- Pyrin olemaan aktiivisempi Twitterin lisäksi myös Instagramissa

Viime vuodelta on vielä muutama rästibloggaus julkaisematta/kirjoittamatta loppuun, jotka toivottavasti olen saanut alta pois tammikuun loppuun mennessä. Sen jälkeen en uskalla luvata aktiivisuudesta mitään, sillä opiskelut vievät nyt suuren osan ajastani, erityisesti kandidaatintutkielma, jonka palautus on jo maaliskuun lopussa. Täytyy toivoa kuitenkin parasta. Vaikka osallistun jo kahteen vuoden mittaiseen lukuhaasteeseen, päätin vielä seuraavan parin kuukauden aikana lukea enemmän feminististä kirjallisuutta (montahan kertaa tämäkin on tullut luvattua...), eli osallistun Sirrin Feministiseen lukuhaasteeseen, joka on alkanut jo ennen joulua ja päättyy Minna Canthin päivänä. 

Koska laahaan aina hieman muita jäljessä, pääsin vasta nyt selailemaan kevään kirjakatalogeja, joista olen kerännyt muutaman mainitsemisen arvoisen teoksen. En välttämättä ehdi/muista/jaksa lukea näistä puoliakaan, varsinkin, kun tarkoituksena olisi vähentää kirjojen ostamista. Siitä huolimatta;

Kevään 2017 uutuudet, joita odotan

WSOY

Anne Leinonen: Kirjanoita

TAMMI
Kaari Utrio: Katarina
Svetlana Aleksijevits: Sodalla ei ole naisen kasvoja
Anu Partanen: Pohjoinen teoria kaikesta
Nicola Yoon: Kaikki kaikessa

GUMMERUS
Anneli Kanto: Lahtarit
Suomalainen runokirja, 150 kauneinta klassikkoa
Sarah Forbes: Seksiä museossa

OTAVA

Chimamanda Ngozi Adichie: Meidän kaikkien pitäisi olla feministejä
Jessie Burton: Nukkekaappi
Veronica Roth: Viillot
ATENA
Jukka Laajarinne: Pinnan alla pimeä
Diane Ducret: Diktaattorien naiset

Elokuva: Fantastic Beasts and Where to Find Them

Tänään poikkeuksellisesti olisi tarjolla elokuvafiiliksiä! Päätettiin aika extempore kaverin kanssa ostaa liput uuden Harry Potter spin offin, Fantastic Beasts and Where to Find Them elokuvan ennakkonäytökseen, joka pidettiin 15. päivä tätä kuuta samaan aikaan Lontoon maailman ensi-illan kanssa. Virallisesti ohjelmistoon elokuva tulee Suomessa vasta edit 23.11, jossakin maailman kolkissa jo tänään. Kyseessä on ehkä enemmän yleistä hypetystä, eikä niinkään arviota, mutta jos haluaa oman mielipiteen muodostaa tästä elokuvasta niin kannattaa varmaan käydä katsomassa se ennen tämän lukemista.

Kun kuulin, että Ihmeotuksista tehdään elokuva, suhtauduin ihan ensialkuun aika skeptisesti koko asiaan. Sitten ilmoitettiin, että Newt Scamanderia näyttelee Eddie Redmayne ja huomasin odottavani tätä elokuvaa vähän liiankin innokkaasti, sillä Redmayne on yksi suosikkinäyttelijöistäni ikinä. Tänä vuonna en ole ollut oikeastaan minkään muun julkaisun takia yhtä innoissani, kun tämän elokuvan. Siinä missä muut ovat odottaneet Kirottua lasta (jota itse olen vastaavasti vähän vältellyt), minä en ole viimeiseen kuukauteen juuri muuta ajatellutkaan kuin Ihmeotuksia.

(seuraavassa osiossa on luvassa muutamia reaktiogifejä, koska sanat eivät riitä kuvaamaan näitä tunteita)

 Ensinnäkin koko elokuva sai taas enemmän kuin innostukseeksi koko Potter-maailmasta. Kaikki opittu nippelitiedo vaan virtasi takaisin aivoihin, ja muutenkin se sama kodikas tunnelma mikä tulee, kun se tuttu tunnusmusiikki alkaa soimaan tuotantoyhtiöiden logojen ilmestyessä ruudulle.

Juonelta ja kirjoitukseltaan elokuva on taattua J.K. Rowling laatua, ja oli hauska huomata, että hänestä on käsikirjoittajaksikin. Elokuva kulkee mukavaa vauhtia eteenpäin, se on hauska ja synkkä samaan aikaan, ja aiempien elokuvien tunnelma on edelleen olemassa, vaikkakin mielestäni Ihmeotukset on tavoittaa laajemman yleisön kuin varsinkin ensimmäiset Harry Potterit.

Eddie Redmayne osoittautui oivaksi Newt Scamanderiksi, ja ihastuin ikihyviksi siihen, miten taitava ja fyysinen näyttelijä on oikeasti kyseessä. Tämä rooli on täysin erilainen hänen aiempiin hahmoihinsa verrattuna, ja kaikin puolin Redmayne sopi Scamanderin rooliin kuin nenä päähän. Voin katsoa seuraavat neljäkin elokuvaa hyvillä mielin, jos hänet nähdään jatkossakin pääroolissa. Hahmo oli muutenkin täydellinen päähenkilö, sopivalla tavalla omituinen ja sympaattinen, eikä oikeastaan yhtään kliseinen. Puvustus sun muut toimivat näyttelijän työn ja kirjoituksen kanssa niin täydellisesti yhteen, että sitä on ilo katsella.

Muutkin näyttelijät tekivät laadukasta työtä, hahmot olivat mukavia, ja vaikka tietyt kliseiset sivuhahmot sieltä löytyi, en itse ainakaan kokenut sitä läheskään niin häiritseväksi kuin olisi voinut odottaa. Jäin ehkä kaipaamaan sitä edellisten elokuvien brittiläisyyttä; tapahtumat sijoittuvat toki amerikkaan, mutta siitä huolimatta.

 Jaksaisin kehua Ihmeotuksia monen sivun verran, mutta kaikesta huolimatta löysin muutaman huononkin asian elokuvasta (ei mitään sellaista, mitä Eddie Redmayne ei voisi korjata).
   Ensinnäkin, ja ehkä pienimpänä ongelmana näistä, jäin kaipaamaan jälleen kerran aiemmista elokuvista sitä, että erikoistehosteet olisivat edes osittain fyysisiä CGI:n sijasta. Nyt tuntui, että kaikki oli jälkikäteen tietokoneella tehtyä. Joissain kohdissa näyttää, että tietokoneeseen on turvauduttu perinteisen maskeeraamisen sijasta, eikä esimerkiksi leijuvat keittiövälineet juuri uskottavuudella tajuntaa räjäytä. Tietenkin muutamissa kohdissa tietokoneanimaatio näyttää niin uskottavalta, mutta pääasiassa tekee mieli irvistää tehosteiden keinotekoisuudelle.

Toinen ongelma on varmasti se, että miten elokuva tulee jatkumaan. Tätä on hankala alkaa spekuloida spoilaamatta mitään. Elokuva kuitenkin loppui oikeastaan ilmaan minkäänlaista cliff hangeriä tai muuta elementtiä joka saisi odottamaan seuravaa. Ei sillä, etten tulisi 2018 katsomaan seuraavaa osaa, mutta kuitenkin. Tämä olisi toiminut ihan hyvin stand alone elokuvanakin, jos sen olisi kirjoittanut hieman eri tavalla.

Hahmot, ja niissä tehdyt valinnat ovat kolmas, ja ehkä suurin ongelma. Tuntui, että hahmojen menneisyydestä ei juurikaan kerrottu, ja jopa päähenkilön kohdalla elokuvassa liikuttiin hyvin vähillä tiedoilla. Muutamat sivuhenkilöt ärsyttivät stereotypisyydellään, ja ehkä suurin ongelmani on elokuvan kliimaksin paljastus. Pelkäsin jo ennen elokuvan näkemistä pahinta, ja se kävi toteen. Voinhan olla, että seuraavassa elokuvassa yllättyisin käänteestä positiivisesti, mutta mutta, epäilen suuresti.

Ihmeotukset on kuitenkin kaikipuolin erittäin positiivinen yllätys, ja visuaalisesti näyttävä taianomainen elokuva, joka tuo Rowlingin maailman takaisin valkokankaalle mitä onnistuneimmalla mahdollisella tavalla. En malta odottaa seuraavaa elokuvaa, ja siihen saakka luultavasti makaan katkerana siitä, etten saanut pöllöpostia yhdeksän vuotta sitten.

Elokuu & syyskuun suunnitelmat

Elokuu ei ollut lukemisen kannalta kovinkaan sivujen täyteinen kuukausi. Ainoastaan äänikirjat pitivät minut edes jonkinmoisessa lukutahdissa, ja kirjaostostenkin kannalta jäätiin aika laihoille tuloksille. Luvassa siis lähinnä yleistä höpöttelyä tulevasta, joten jos se ei kiinnosta, niin listataan ensimmäisenä ne luetut kirjat. (Mainittakoon vielä, että elokuun ehkä jännittävin osuus oli kuitenkin se, että uskallauduin viimeinkin kysymään arvostelukappaletta kustantajalta. Ja sain vielä myöntävän vastauksen pyyntööni!)

Elokuun kolme luettua (kuunneltua): 
This Savage Song, Victoria Schwab
The Young Elites, Marie Lu
A Court of Mist and Fury, Sarah J. Maas

Kaikki kolme kirjaa siis olivat tosiaan äänikirjoja. Olen kesän aikana hurahtanut niiden kuuntelemiseen täysin, sillä töihin liittyvän reissaamisen (jota oli paljon) kannalta äänikirjat ovat hieman vähemmän tilaa vieviä, ja niitä kuunnellessa voi katsella maisemia (tai yrittää pysyä hereillä). Näiden kolmen lisäksi aloittelin hieman Leigh Bardugon Six of Crowsia, jonka ostin äärimmäisen mukavaan hintaan (2,95$!) Audiblesta, mutta A Court of Mist and Fury aiheutti niin hirveän kirjakrapulan, etten ole saanut luettua/kuunneltua mitään fiktiivistä viimeisen viikon aikana. Muutaman kymmenen sivua luin bussimatkan aikana Toisen sukupuolen ensimmäistä osaa, mutta hitaasti näyttäisi sekin etenevän.
          Kirjaostoksia tein vasta tämän kuun viimeisinä päivinä, joten niitä en tule nyt esittelemään, vaan ne tulevat luultavasti sitten omassa postauksessa syyskuun puolenvälin tietämillä, kun palaan takaisin Jyväskylään.

Tänään on virallisesti ensimmäinen "lomapäiväni" kolmeen kuukauteen, joka sekin kuluu lähinnä erilaisten asioiden hoitamisessa. Huomenna hyppäämme laivaan siskoni kanssa kello 7:30, ja suuntaamme kohti Eurooppaa. Edessä on siis viikon mittainen Saksan (ja Puolan sekä Baltian) valloitus. Bussilla. Mahdollista matkapostausta on luvassa, kunhan rantaudumme takaisin 7. syyskuuta.

SYYSKUU & lukusuunnitelmista: Kun rinkat on tyhjennetty, on aika pakata matkalaukut ja lähteä Ikean kautta kohti Jyväskylää. Uusi lukuvuosi alkaa 12. syyskuuta, ja kandin tutkielman sekä kahden uuden kielen täyteinen opiskeluvuosi voi alkaa. Toivottavasti bloggaustahti tulee pysymään entisellään, ja olen yrittänyt kesän aikana organisoida elämääni siten, että tällekin projektille siunaantuisi aiempia vuosia enemmän aikaa.
    Vaikka elämä näyttääkin tällä hetkellä hektiseltä, uskallauduin toivomaan parasta, ja tein pinen lukusuunnitelman syyskuun varalle:

Fangirl, Rainbow Rowell
Yksi kirja Feministin TBR-listalta
Six of Crows, Leigh Bardugo
Punainen kuningatar, Victoria Aveyard

Liebster Award

Bookish teapartyn Katri muisti minua blogissaan Liebster Awardilla. Kiitos tästä todella paljon! :)

1. Onko sinut lajiteltu Pottermoressa tupaan, ja jos on, mihin tupaan kuulut? Jos ei, mihin tupaan arvelet kuuluvasi?
On lajiteltu, ja kuulun Korpinkynteen. Ilman lajitteluakin olen aina uskonut kuuluvani siihen, joten tämähän oli oikeastaan vain vahvistus asiaan :D

2. Jos voisit elää yhden päivän uudelleen, minkä päivän eläisit ja miksi?
Sanoisin, että lakkiaiset tai wanhojen tanssit. Lukion perinteet oli parasta maailmassa, joten ihan vaan sen takia lakkiaiset olisi kiva kokea uudelleen. Wanhoissa taas korjaisin esim. meikkiäni, sillä näytän valokuvissa aivan järkyttävältä. 

3. Jos kirjoittaisit kirjan, mistä se kertoisi ja mihin genreen se kuuluisi?
Jälleen kerran kaksi vaihtoehtoa, joko urbaani fantasia, johon liittyy kapinallisia ja vallankumous, ja modernin maailman sekä fantasiaelementtien yhdistäminen. Tai sitten historiallinen romaani, jossa on kielletty rakkaus, seikkailuja, romantiikkaa ja niin päin pois (Kate Forsythin The Beast's Garden on kaikki unelmani samassa)

4. Mikä on lempiruokasi ja -juomasi?
Vaikea valinta. Tällä hetkellä varmaan sushi ja Pepsi Max, jota juon aivan liian paljon.

5. Pelaatko PokémonGo:ta? Jos pelaat, mikä on mielestäsi hienoin Pokémon, jonka olet saanut?
Pelaan. Hienoin on ehdottomasti ollut Eeveen toinen muoto Vaporeon (ja Ponyta!)

6. Onko sinulla lempinimiä ja kuka niitä käyttää?
Ei ole oikeastaan. Satunnaisesti joku kavereista kutsuu erillaisilla muunnelmilla etunimestä, mutta johdonmukaisesti tätä ei tapahdu

7. Milloin viimeksi koit olevasi onnekas?
Viime aikoina yllättävän usein, tarkkaa päivää en osaa sanoa. Tällä hetkellä menee vaan tosi mukavasti.

8. Kirja, jota haluaisit suositella juuri nyt?
Joko jo kerran mainittu The Beast's Garden, tai Cat Wintersin In the Shadow of Blackbirds. Molemmat ovat erittäin aliarvostettuja kirjoja! 

9. Mitkä ovat irtokarkkipussisi top 3 karkit?
- Punaiset, superhappamat kalat, joiden pinnalla on vielä sokeria. Varmaan happamin mahdollinen hedelmäkarkki mitä irtokarkkihyllystä löytyy.
- Pinkkimustat vaahtopääkallot
- Kovat pyöreät hedelmäkarkit, jotka on pehmeitä sisällä (Haribo myy näitä Pinball nimellä ihan pussissakin)
Rakastan irtokarkkeja, joten näiden valinta oli melkein yhtä vaikea valita, kun lempikirjat tai -elokuvat.

10. Millainen on unelmiesi talo/asunto?
(Loft)yksiö, joka on iso ja tilava. Vanhassa talossa, jossa on aaltoilevat ikkunat. Mieluiten jossain isossa kaupungissa, joko Helsinki, Pariisi, Berliini tai Amsterdam tms. Iso kirjahylly, valkoista sisustusta, siistit pinnat, vähän sellanen minimalistinen tunnelma, kasveja ja niin päin pois. Tämähän ei koskaan tule toteutumaan, koska omistan niin paljon tavaraa ja haluan esitellä niitä :D Toinen vaihtoehto on vaikka vaatekaappi, kunhan on merinäköala. 

11. Kummallisin kysymys, jota sinulta on koskaan kysytty?
No teoriassahan tämä ei ollut kysymys, mutta multa on kysytty nimmaria. Töissä yksi asiakas, että ei mitään suurta paljastusta piilotellusta julkisuudestani. Henkilön motiivit jäivät hieman hämärään, mutta oli kyllä kummallinen hetki.

Alla haasteen säännöt, olen maailman huonoin haastamaan ketään,  joten minun osaltani tämä jää tähän, enkä keksi kysymyksiä eteenpäin.

1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi.
2. Laita palkinto (viereinen kuva) esille blogiisi.
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen.
4. Nimeä 5-11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 200 lukijaa.
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat.
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen.
7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät mistä on kyse.

En laita tätä palkintoa kenellekään eteenpäin, koska aikalailla kaikki taitavat jo sen olla saanut. Jos kuitenkin kiinnostaa vastata kysymyksiin, niin sanokaa kommenteissa, keksin sitten jotain!