keskiviikko 31. heinäkuuta 2019

Heinäkuu ja vuoden ensimmäinen puolikas

Kesä on mennyt siivillä, eikä blogin kirjoitteluun ole vieläkään oikein löytynyt aikaa. Kirjoitettavaa kyllä olisi, ja pää täynnä ideoita, mutta samalla inspiraatiota ei juuri ole löytynyt. Ainakin instan puolella olen vihdoin onnistunut aktivoitumaan, mikä on ollut tavoitteena jo tovin. Ehkä aktiivisena voi olla ainoastaan blogi tai insta, muttei molemmat samaan aikaan...
Samalla ohi meni myös blogin kahdeksan vuotissyntymäpäivät! Jännää, muttei kovinkaan mullistavaa. Ehkä kahden vuoden päästä voi ostaa vaikka juhlahatun ensimmäisen vuosikymmenen kunniaksi.

Tässä postauksessa tarkoituksena on katsoa sekä heinäkuun luettuja että viimeistä puolta vuotta noin yleensäkin.

Heinäkuu on ollut näistä kesäkuukausista kaikista hiljaisin lukukuukausi. Mitään kummallista syytä tähän ei ole, mutta kun muuten on lukenut vähintään kymmenen kirjaa kuukaudessa, on selvää, ettei 8 luettua kirjaa erotu edukseen tässä joukossa.
Heinäkuussa luin seuraavat kirjat:

- Us Against You, Fredrik Backman
- The Nordic Theory of Everything, Anu Partanen
- Pure mua, Terhi Tarkiainen
- To Kill a Kingdom, Alexandra Christo
- Becoming the Dark Prince, Kerri Maniscalco
- Rouva C., Minna Rytisalo
- The Winner's Curse Marie Rutkoski
- A Curse So Dark and Lonely, Bridgit Kimmerman

Viime aikoina luetut ovat olleet pääasiassa kolmen tähden arvoisia. Heinäkuussa poikkeuksellisen hyviä ja/tai viihdyttäviä tapauksia ovat olleet Pure mua sekä Us Against You, joka on kesäkuussa lukemani Kiekkokaupungin tavallaan jatko-osa.
Nämä kaksi olivat täysin erilaisia lukukokemuksia, eikä niissä ollut oikeastaan muuta yhteistä, kuin että kuuntelin ne äänikirjoina. Us Against You (suomeksi Me vastaan te) on vakava, kokonaista yhteisöä ja ajankohtaista teemaa käsittelevä kirja, kun taas Pure mua on teoriassa parodia 2000-luvun lopun paranormaalista romanssista.

Sitten vielä vuoden ensimmäisen puolikkaan luetuista tilastoja.
Kesäkuun loppuun mennessä ehdin lukea 67 kirjaa.
Näistä viisi olivat e-kirjoja, yhdeksän tavallisia kirjoja ja loput 53 äänikirjoja. Mikä kertoo ehkä eniten siitä, että äänikirjat ovat pitkälti pitäneet lukutahtiani pinnalla, ja vieneet viimeistään nyt täysin mukanaan.
Olen lukenut yhteensä siis 3140 sivua, ja kuunnellut 1123,32 tuntia.
Tosin tämä äänikirjojen luku on luultavasti lähempänä 750 tuntia, sillä kuuntelen kirjat vähintään nopeudella 1,5x. Niin tai näin, tästä tulee vähintään yhteensä noin 31 päivää.

Alkuvuoden parhaita kirjoja ovat olleet:
Allison Yarrowin 90's Bitch
Terhi Tarkiaisen Pure mua
Fredrik Backmanin Us Against You
Minna Canthin Hanna
Ingrid ja Joachim Wallin Kun sanat loppuvat: Kim Wallin tarina
sekä Kerri Maniscalcon Escaping from Houdini

Suurimmat pettymykset:
M-E Girardin Girl Mans Up
sekä Stephenie Meyerin Epäilys

Siinä pikainen vilkaisu siitä, miltä alkuvuosi näytti lukemiseni kannalta. Tulevien kuukausien suunnitelmista on tulossa postausta vähän myöhemmin!

keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

M-E Girard: Girl Mans Up

Olen lukenut YA-kirjallisuutta aikalailla seitsemän vuotta. Siinä ajassa LGBTQ-representaatio on lisääntynyt samassa suhteessa YAn suosion kanssa. Ja olen siitä todella iloinen, koska YAssä alkaa olla hahmoja laidasta laitaan, ei ainoastaan valkoisia heterohahmoja.
Näin on myös M-E Girardin kirjassa Girl Mans Up, jonka päähenkilö Pen on latina ja butch. Sellainen päähenkilö, josta en ole lukenut koskaan aiemmin. Joten lähdin kuuntelemaan tätä kiinnostuneena.

Koska en nauti liikaa kirjojen haukkumisesta haluan aloittaa sanomalla, mitä hyvää tässä kirjassa on.
Girl Mans Up on omaperäinen ja uusi tuulahdus YA-kirjallisuudessa, ja siinä määrin ymmärrän, että se on saanut noin neljä tähteä Goodreadsissa. Butch-naiset eivät ole juurikaan edustettu ryhmä missään kirjallisuuden lajissa, puhumattakaan nuorten aikuisten kirjoissa. Penin hahmokehitystä on mielenkiintoista seurata, ja olin kaikesta huolimatta utelias kuulemaan mihin hänen tarinansa päättyisi.

Lisäksi Penin ja hänen veljensä suhde on pääasiassa mukavaa luettavaa. Elän hyvin kirjoitetuille perhe- ja sisarussuhteille kirjoissa. Välillä tuntuu, että yksi yleisimmistä konflikteista on huono perhe, tai poissa olevat vanhemmat. Joten hyvä sisarussuhde piristävää luettavaa.
Ja mukavaa vaihtelua tässä kirjassa on, että suurin osa kirjan henkilöistä on lukioikäisiä, mutta perinteisiä lukiokliseitä ei tässä kirjassa juuri ole. Ei mean girl-hahmoa, ei aivottomia urheilijoita eikä pakotetuilta tuntuvia klikkejä. Girl Mans Up keskittyy pääasiassa vapaa-ajan tapahtumiin, tosin koulun käytävilläkin muutaman kerran käydään.

Nämä hyvät asiat eivät kuitenkaan tasapainota tarpeeksi kaikkia ongelmallisia asioita, joita tässä kirjassa on.
Nämä asiat yllättivät minut todella. Koska kun alotin äänikirjan, oletin lukevani feministisen kirjan. Ei tietenkää kannata olettaa, että jokainen vähemmistöjä käsittelevä kirja olisi feministinen, mutta toivoin sitä niin paljon. Ja mikä tilanne tässä olisikaan ollut kirjoittaa sellainen.
Niin ei kuitenkaan tapahtunut.
Sen sijaan sain neljä suurta ongelmaa, jotka melkein saivat minut lopettamaan tämän kirjan kesken.
Ensinnäkin. Penin kielen käyttö, ja suhtautuminen tiettyihin asioihin.

Läpi koko kirjan, Pen käyttää sellaisia sanoja kuin pussy, homo ja girl negatiivisenä asiana. Ja hän suhtautuu hyvin alentuvasti kaikeen naiselliseen ja tyttömäiseen. Huomasin turhautuvani siitä, miten paljon koko kirjaa leimaa kaiken feminiinisen väheksyminen ja kritisoiminen. En muista sanotaanko sitä kirjassa suoraa, mutta taustalla häilyy koko ajan sellainen "mä en oo/sä et oo niin kun muut tytöt"-fiilis.
Ehkä kyseessä on Penin kasvukivut oman identiteettinsä kanssa, mutta teema ei muutu. Olisin ymmärtänyt sitä niin paljon paremmin, jos se kuuluisi osaksi hänen hahmokehitystään, mutta nyt se on tuntuu ainoastaan turhalta tehokeinolta. Varsinkin, kun yksi kirjan tag linessä mainituista sanoista on Tender. Siltä ei kyllä oikein tuntunut.

Penin suhde hänen vanhempiinsa ei ole kovin hyvä, ja hänen vanhempansa ovat suoraa sanottuna kamalia Penille. Läpi koko kirjan. Samaan tapaan edellisen ongelmallisen kohdan kanssa, tämä tuntuu turhalta tehokeinolta, jolle ei ole lopulta mitään syytä. Ymmärrän, että suvaitsevaisemattomat, konservatiiviset vanhemmat ovat todellinen ongelma, mutta välillä kaipaisi Love Simon-tyyppisiä tukevia ja ymmärtäväisiä vanhempia. Varsinkin, kun Girl Mans Up on muutenkin täynnä tuomitsevia ja ymmärtämättömiä hahmoja.

Tähän huonoon suhteeseen vanhempien kanssa liittyy hieman myös kolmas ongelmani. Kirjassa hahmokehitystä ei juuri tapahdu, ja jos tapahtuu, muutos ei ole kovinkaan suurta. Pen on hyvin samanlainen kuin kirjan alussa, hänen ystävänsä, veljensä ja perheensä myös. Ihmissuhteet eivät tunnu kasvattavan Penia ollenkaan, erityisesti hänen asenteensa ei muutu. Ainakaan parempaan.

 Viimeinen, ja suurin ongelmani Girl Mans Up:in kanssa on kuitenkin sen suhtautuminen seksuaaliseen väkivaltaan. Kirjassa on kohtaus, joka on kaikilla mittareilla vähintään seksuaalista ahdistelua. Ja ongelmahan ei ole missään tapauksessa itse kohtauksessa. Vaan siinä, ettei kirjailija käsittele sitä enää sen jälkeen millään tavalla. Sitä ei mainita. Se ei vaikuta mihinkään, ei hahmojen välisiin kanssa käymisiin. Teosta ei tule seurauksia, tekijälle tai uhrille. Sen takia tapaus ainoastaan turhauttaa.

Kauneinta mitä tästä kirjasta voin sanoa, on se, että siinä on potenttiaalia. Yksi kriittinen lukija olisi voinut osoittaa nämä ongelmakohdat jo käsikirjoitusvaiheessa, ja lukukokemuksesta olisi tullut sata kertaa parempi. Huomaan edelleenkin ärsyyntyväni ajatellessani tätä kirjaa, ehkä sen takia, että olisin voinut käyttää aikani paljon paremman kirjan lukemiseen :D
En välttämättä voi suositella tätä kirjaa oikeastaan kenellekään. Ehkä huonona esimerkkinä? Toisaalta suosittelen kuitenkin aina oman mielipiteen muodostamista, joten jos uskaltaa, kannattaa antaa tälle kirjalle mahdollisuus? Saattaahan joku löytää siitä ihan toisenlaisen ulottuvuuden.

sunnuntai 2. kesäkuuta 2019

YA-haaste 2019


Muistatteko tällaisen haasteen?
Se tapahtui.
Ja en lukenut itse kuin yhden kirjan tähän haasteeseen.
Mutta koska haluan itsekin osallistua omaan haasteeseeni, niin YA-haaste on taas täällä! Tämän postauksen lopusta voi vielä käydä vakoilemassa edellisen vuoden koonnin, jota en koskaan saanut aikaiseksi (kuten monta muutakin blogivelvollisuutta viime vuonna).
Viime vuodesta oppineena olen pienentänyt bingoruudukkoa (jos niitä bingoja tulisi luettua vähän enemmän), ja pidentänyt lukuaikaa kuukaudella! Muuten homma tulee toimimaan samalla tavalla :)

Ohjeet:
Kyseessä on bingotyyppinen lukuhaaste. Olen koonnut 5x5 kokoisen ruudukon, josta olisi tarkoitus lukea bingon sääntöjen tapaan viisi tai neljä peräkkäistä haastekohtaa. Itseä voi haastaa lukemaan tietenkin enemmän, jos YA vie mennessään, mutta yhden bingon lukeminenkin on hyvä saavutus.

- Haasteen ajankohta on 3.6.-3.1.2019, eli lukuaikaa on seitsemää kuukautta (yhden bingon tavoittelijoille tämä tarkoittaa noin yhtä kirjaa kahdessa kuukaudessa).
- Vaikka kyseessä onkin bingo, kirjat voi toki suunnitella etukäteen. Lisää haastavuutta tähän saa, jos lukee kirjat "sokkona", ja toivoo saavansa bingon jossain vaiheessa.
- Samaa kirjaa ei saa käyttää useammassa haastekohdassa
- Haasteen hashtag on #YAhaaste2019, jolla on helppo seurata muiden etenemistä!
- Kaikki lukijat, niin blogilliset kuin blogittomatkin ovat tervetulleita mukaan, ilmoittautuminen tapahtuu tämän postauksen kommenteissa. 
- Jos ajattelit päivitellä etenemistäsi, liitä halutessasi mukaan blogisi osoite, Twitter tai Insta, jossa lukemistasi voi seurata.
- Joulukuun lopussa julkaisen oman postauksen, jonka kommentteihin voi käydä kertomassa tai linkkaamassa tuloksensa, joista teen koonnin tammikuun aikana!


- Toisen rivin ensimmäisessä ruudussa mainittu YA-lista löytyy täältä: https://www.goodreads.com/blog/show/1324-the-top-100-ya-books-on-goodreads




Ja vielä se luvattu (mini)koonti!
Haasteen suoritti lopulta 14 ihmistä (jee te!).
Kirjoja luettiin yhteensä 189
Ja bingoja suoritettiin 12

lauantai 1. kesäkuuta 2019

Huhti-toukokuun luetut

Kesäkuu on täällä, ja kesätöistä on kaksi ensimmäistä viikkoa saatu vihdoin käyntiin! Aamukuuden herätyksiin tottuminen yhdistettynä muihin kiireisiin on hieman verottanut lukutahtia, eikä blogiinkaan kirjoittaminen ole vieläkään ottanut tuulta siipiensä alle. Samalla viimeinen kouluhommakin kummittelee takaraivossa, joten se on ollut hyvä syy vältellä tänne kirjoittamista.

Lukutahti sen sijaan on voinut paremmin kuin pitkään aikaan. Huhti-toukokuun aikana olen lukenut (tai pääasiassa kuunnellut) 21 kirjaa, jotka ovat tarjonneet lukukokemuksia laidasta laitaan.
Lisäksi sain luettua Goodreadsiin asettamani 45 kirjan tavoitteen toukokuun lopussa, minkä takia päätin nostaa tavoitettani 75 kirjaan.

Tässä vielä kaikki lukemani kirjat, järjestyksessä huhtikuusta toukokuun loppuun:

My Plain Jane, Cynthia Hand, Jodi Meadows & Brodi Ashton
The Hunting of Hill House, Shirley Jackson
Kuvanveistäjän tytär, Tove Jansson
The Road to Jonestown: Jim Jones and Peoples Temple, Jeff Guinn
The Seven husbands of Evelyn Hugo, Taylor Jenkins Reid
Miestä ei voi raiskata, Märta Tikkanen
Auschwitzin tatuoija, Heather Morris
Skam Season 2: Nora, Julie Andem
Beautiful Mistake, Vi Keeland
Daisy Jones & The Six, Taylor Jenkins Reid
Good Boy, Sarina Bowen & Elle Kennedy
All the Single Ladies: Unmarried Women and the Rise of an Independent Nation, Rebecca Traister
90s Bitch: Media, Culture, and the Failed Promies of Gender Equality, Allison Yarrow
Misogynation: The True Scale of Sexism, Laura Bates
Islantilainen voittaa aina - elämää hurmaavien harhojen maassa, Satu Rämö
Kuollut kulkee: tarinoita kalman majoilta, Anneli Kanto (toim.)
Messukylän veriteko ja muita rikostarinoita Suomesta, Tuomas Rimpiläinen
Vanhapiika: Tahattomasti yksinäisen tarina, Malin Lindroth
Kun sanat loppuvat: Kim Wallin tarina, Ingrid & Joachim Wall
Englantilainen romanssi, Niina Mero
Yösyöttö, Eve Hietamies

* * * * *
Kesäkuulle lukusuunnitelmia ei oikeastaan ole. Tällä hetkellä kuuntelussa on Jessica Townsendin Nevermoor, joka on ollut esillä varsinkin kirjainstassa viime aikoina. Lisäksi lukulistalla on vaikka kuinka paljon klassikoita ja listalla kauan olleista kirjoista. En enää uskalla luvata postauksia, mutta luonnoksissa niitä kyllä odottaa muutamia, joten pitää toivoa parasta. Ehkä tämän postauksen kirjoittaminen innostaa viimeistelemään näitä luonnoksia! 

torstai 25. huhtikuuta 2019

Scribd & Nextory

Äänikirjojen suosio on kovassa kasvussa, ja niiden kuunteluun tarkoitettuja sovelluksia tuntuu tulevan lisää joka vuosi. Vaihtoehdoista ei ole siis puutetta, mutta kaikkien näiden joukosta voi olla hankala löytää sitä omaa mieleistänsä.
Itselläni kokeilussa on ollut BookBeat, Audible ja Storytell. Olen kuunnellut Youtubesta, kirjaston OverDrive-sovelluksella, ja CD-levyltä. Eli uskallan nimittää itseäni jo jossain määrin äänikirjakonkariksi.

Vuoden alussa päätin uusia tilaukseni tutussa ja turvallisessa BookBeatissä, mutta sen rinnalla päätin kokeilla englanninkielinen Scribdiä, sekä maaliskuussa testasin parin viikon kokeilujakson ajan suomenkielinen Nextoryä.
Vuonna 2017 kirjoitin Äänikirjat 101-postaukseni, jossa olen arvioinut muutamalla sanasella aiemmin käytössäni olleita sovelluksia. Sen takia halusin kirjoittaa lyhyesti myös näistä kahdesta uudesta tuttavasta. 


Scribd
- Yhdysvaltalainen, vuonna 2007 perustettu ääni- ja e-kirjakirjasto
- Lisäksi valikoimasta löytyy lehtiä, nuotteja sekä erilaisia dokumentteja
- Tarjolla noin miljoona kirjaa tuhannelta eri kustantajalta
- Android, iOS, Kindle Fire, Nook sekä tietokoneet
(Lähde: Wikipedia)

Scridb oli minulle täysin vieras palvelu nimeä lukuun ottamatta. Vuoden alussa useat englanninkieliset kirjatubettajat tuntuivat mainitsevan sovelluksen, ja päätin antaa sille mahdollisuuden osassa lukuinnonpalautuskampanjaani.

Ensivaikutelmani oli ehkä positiivinen miinus. Sovelluksen yleinen ulkoasu ei ole mielestäni miellyttävä, vaan yleinen fiilis on hieman halpa. Varsinkin verrattuna suomenkielisiin sovelluksiin, jotka tuntuvat olevan suurimmaksi osaksi aikaa hyvin käyttäjäystävällisiä. Vaikka kirjoja ei ole erityisen vaikea löytää, mitään yleiskatsausta, tai kategorioita ei tuntunut löytyvän oikein millään. Lisäksi valikoima tuntuu vaihtuvan hyvin nopeasti, enkä ehtinyt kuuntelemaan läheskään kaikkea mitä olisin halunnut ajassa, kun ne olivat saatavilla.
Pienenä plussana valikoimista löytyi hieman "harvinaisempaa" luettavaa.





Nextory
- Ruotsissa vuonna 2013 perustettu sovellus
- Valikoimissa e- ja äänikirjoja
- Android ja iOS

Nextory toimii käytännössä samalla tavalla kuin Bookbeat ja Storytell. Ainoana erona on mahdollisuus kolmeen eri tilausvaihtoehtoon, joista halvimmalla ei voi kuunnella uutuuksia, ja kalleimmalla perhetilauksella samoja tunnuksia voi käyttää useampi ihminen.
Kun aloitin Nextoryn käytön sovelluksessa oli hieman ongelmia, kun kirjojen selaamista hankaloitti alaspäin selatessa alkuun spontaanisti hyppivät listat. Äsken tarkistaessani ongelma näyttäisi kuitenkin olevan korjattu. Käyttäessä tämä kuitenkin aiheutti aika paljon harmaita hiuksia, ja vaikutti selvästi ajatuksiini sovelluksesta.
Muuten Nextory muistuttaa hyvin paljon kaikkia muitakin suomenkielisiä äänikirjasovelluksia, joita olen kokeillut. Uutuuksia on valikoimassa ehkä hieman enemmän, mutta muuten valikoima on suppea.

Jos minun pitäisi valita näiden kahden väliltä, jatkaisin varmaan Nextoryn tilaamista. Se on visuaalisesti huomattavasti miellyttävämpi (ja helpompi).
Nextory kerää tilastoja kuunteluistasi, esimerkiksi monta tuntia olet kaikkiaan kuunnellut, ja kuinka paljon se tarkoittaa minuutteina päivässä. Pieni, erinomainen yksityiskohta on se, että jos kirjaa kuuntelee nopeutettuna, sovellus laskee jäljellä olevan ajan nopeuden mukaan. Käytännössä siis, jos kirjaa on tunti jäljellä, ja sitä kuuntelee kaksinkertaisella nopeudelle, sovellus näyttää jäljellä olevaksi ajaksi 30 minuuttia.
Näiden ominaisuuksien pitäisi olla jokaisen äänikirjasovelluksen vakiovarusteina.
Lisäksi toistoikkuna on varmasti kaikista sovelluksista hienoin!

Suomenkielisistä sovelluksista Bookbeat on silti kuitenkin edelleen se, johon luotan. Sen valikoima on laajin, ja olen kohdannut vähiten hankaluuksia sen kanssa. Hinnallisesti näillä sovelluksilla ei ole juurikaan eroa, mutta ainakin itse koen saavani eniten vastinetta rahoilleni Bookbeatistä, vaikka joitain parannuksia siihen kaipailisinkin.

Kuvat: Nextory (+ oma kuvankaappaus), Scribd
En (valitettavasti) hyödy tämän postauksen kirjoittamisesta, ja arviot perustuvat käyttökokemuksiini ilmaisten kokeilujaksojen ajalta. 

sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Maaliskuun luetut & huhtikuu



Vaikka muutama koulujuttu kummittelee vielä kulman takana, kevät on saapunut vihdoin meille Keski-Suomeenkin! Tänä vuonna mulla loppuu koulu teoriassa jo Vappuun! Niin mukavaa, ja samalla niin haikeaa. Toisaalta odotan kesätöitä innolla, ja säännöllisiä työaikoja ensimmäistä kertaa sitten lukion ykkösen.

Maaliskuussa matkustin taas paljon junalla, kun kävin pari kertaa Helsingissä, ja piipahdin yhden viikonlopun Turussakin. Ehdin siis kuuntelemaan äänikirjoja, vaikka kuinka paljon. Kaiken lisäksi minulla oli kokeilussa Nextory-sovellus, joten yritin kuunnella sitä koko rahan edestä. Lisäksi erehdyin aloittamaan yhden e-kirjankin (se tosin on vielä kesken, koska hain sen lopulta kirjastosta fyysisenä versiona). 
Blogirytmiin pääseminen on minulla edelleen vähän hakusessa, mutta ainakin Instagramissa olen nyt onnistunut aktiivistumaan, joten jotain edistystä! (Jos ette vielä seuraa siellä, niin @hannandbooks)

Maaliskuussa lukukokemukset on ollut aika vaihtelevia, olen lukenut pääasiassa viihdyttäviä kirjoja, ja ne pari vakavaakin oli lopulta aika keskinkertaisia kokemuksia. Merkittävin lukuteko oli, kun sain vihdoinkin uudelleen luettua Houkutuksen sekä Epäilyksen. Niin paljon yläastefiiliksiä.
Tässä vielä kokonaisuudessaan maaliskuun luetut, joista ehkä muutamasta bloggauksetkin ovat luvassa!

Helsingin pimeä puoli - Rikoskävelyllä Helsingin keskustassa, Jarkko Sipilä
Kutsu minua nimelläsi, André Aciman
Tiergartenin teurastaja, Virpi Hämeen-Anttila
Helsingin henget: Opas aaveiden pääkaupunkiin, Vanessa Kiurulahti & Karolina Kouvola
Hanna, Minna Canth
Itämeren Auri, Johanna Valkama
Mercedes Bentso - Ei koira muttei mieskään, Linda-Maria Roine & Venla Pystynen (toim.)
1793, Niklas Natt och Dag
Houkutus, Stephenie Meyer
Epäilys, Stephenie Meyer

Yhteensä kuuntelin kymmenen kirjaa maaliskuussa, kaikki nämä Nextoryn valikoimasta. Kuunelutunteja tuli 62, eli vietin kuulokkeet päässä hieman alla kolme päivää.

* * * * *
Koska äänikirjat ovat ehkä vastenmielisin kuvauskohde, tämän postauksen kuva on huhtikuun TBR-pinoni. Osallistun siis Harry Potter-teemaisen Magical Readathonin kevään osuuteen, eli O.W.L. seihin ensimmäistä kertaa ikinä, ja koko huhtikuun pinoni onkin suunniteltu se mielessä.

Tavoitteena on suorittaa tietty määrä kokeita, eli haastekohtia, jotka perustuvat Tylypahkassa opetettaviin aineisiin. Lukutavoitteen voi määrittää joko arvosanan perusteella (monta haastekohtaa on lukenut), tai valitsemaansa taika-ammattiin, joita varten pitää lukea tiettyjen aineiden haastekohdat.

Omana tavoitteenani on sekä työ taikaministeriössä, että saavuttaa kokeista Outstanding (eli luettuja kirjoja on yhdeksän tai enemmän). Työ ministeriössä tarkoittaa ainakin viiden kirjan lukemista, jotka vastaavat alla listattuja haastekohtia. Näiden lisäksi tavoitteena on lukea yhdeksän kirjan saavuttamiseksi neljä alinta haastekohtaa.
Charms - Ihmisruumis, Paolo Giordano
Defence Against the Dark Arts - Renegades, Marissa Meyer
History of Magic - Things They Carried, Tim O'Brian
Potions - ?
Tranfiguration - One of Us is Lying, Karen M. McManus

Muggle Studies - Hating Game, Sally Thorne
Ancient Runes - My Plain Jane, Cynthia Hand, Brodi Ashton & Jodi Meadows
Herbology - Englantilainen Romanssi, Niina Mero
Arithmancy - Summer Days & Summer Nights

(Kaikki haastekohdat voi käydä lukemassa täältä)

Suunnitelmissa on siis lukea paljon fyysisiä kirjoja, mikä ei ole oikeastaan tänä keväänä ollut minulla lukuteemana. Ainoastaan My Plain Jane on äänikirja, mutta koska tämä pino on vain suunnitelma, varmasti keksin tavan kuunnella ainakin osan näistä.

Muuten huhtikuussa on suunnitelmissa vihdoin palata blogin puolelle. Olen maisteriseminaarityön ohella kirjoitellut muutamia postauksia, mutta ne vaativat vielä kuvat ja hieman editointia, joten ehkä jo ensi viikolla on luvassa jotain muutakin kuin näitä kuukausikatsauksia :D 


x

maanantai 4. maaliskuuta 2019

Tammikuu ja helmikuu

Koska tammikuun koonnin kirjoittamisessa meni ihan liian kauan, päädyin yhdistämään tammi- ja helmikuun koonnin samaan postaukseen.

Tammikuu on ehdottomasti vuoden pisin kuukausi. Siihen mahtuu niin monta tapahtumaan ja tapausta, että vuoden alusta tuntuu olevan vähintään pari kuukautta, kun helmikuu alkaa. Vaikka en saanut välttämättä vielä blogia aktiivistumaan siinä määrin kuin olisin toivonut, en ole vielä luovuttanut tavoitteessani. Luonnoksissa odottaa monta keskeneräistä postausta, ja luin meneen kuun aikana muutaman kirjankin, joista haluaisin kirjoittaa.

Kuten viime vuonna, tammikuu oli minulle erittäin hyvä lukukuukausi. Asetin vuoden lukutavoitteekseni 45 kirjaa, josta ehdin lukea jo 15 kirjaa. Toki lukuintoani vauhditti BookBeat-tilaus jonka uusin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan; ainoastaan kaksi kirjaa näistä oli fyysisiä kirjoja. Bookbeatin lisäksi olen kuukauden kokeillut hieman vastaavaa sovellusta, Scribdiä. Fiiliksiä tästä on luvassa maaliskuun aikana!

Jos tammikuu oli pitkä, helmikuu on mennyt ohi hujauksessa. Alkukuu meni kandinpapereita odotellessa, ainejärjestöhommissa ja pienessä flunssassa. Lukeminen vähän jäi tammikuun alun jälkeen, mutta äänikirjat ovat houkutelleet jälleen puoleensa, ja lukuvauhti alkaa taas palautua uomiinsa.

Alkuvuonna olen ehtinyt lukemaan yhteensä 20 kirjaa. Joukossa on fantasiaa, YA-kirjoja, historiaa, dekkareita, sarjakuva ja romansseja, eli oikeastaan laidasta laitaan kaikkea. Näistä 20 kirjasta vain kaksi on muistaakseni fyysisiä kirjoja ja yksi e-kirja, joten aika äänikirjapainoitteisesti ollaan menty.

Lukukokemuksena kuukaudet ovat olleet parhaimmillaan keskinkertaisia. Edukseen ovat loistaneet ainoastaan Leigh Bardugon Shadow and Bone, sekä Kerri Maniscalcon Escaping from Houdini.
Virpi Hämeen-Anttilan 20-luvulle sijoittuva dekkarisarja vei mukanaan koukuttavuudellaan. Ehdin kuuntelemaan muutaman hömppäromanssinkin, ja ainoastaan Must Love Otters (jonka kuuntelin toisen kerran) ja Molly Harperin Sweet Tea and Sympathy sekä Ain't She a Peach? olivat oikeasti kuuntelemisen arvoisia.

Tässä vielä koko lista siitä, mitä viimeisen kahden kuukauden aikana olen lukenut ja kuunnellut:

Tammikuu:
Menisit enemmin terapiaan, Iikka Kivi
Päntsdrunk (Kalsarikänni), Miska Rantanen
Yön sydän on jäätä, Virpi Hämeen-Anttila
Pohjoisen noidat, Mirkka Lappalainen
Must Love Otters, Eliza Gordon
Girl Mans Up, M-E Girard
Käärmeitten kesä, Virpi Hämeen-Anttila
Sisaret 1918, Reetta Laitinen (toim.)
Shadow and Bone, Leigh Bardugo
Kuka kuolleista palaa, Virpi Hämeen-Anttila
Love, Life and the List, Kasie West
Siege and Storm, Leigh Bardugo
Koston kukat, Virpi Hämeen-Anttila
Maybe Someday, Colleen Hoover
Tietääkö karhu, että se on karhu? Ja 129 muuta viisasta kysymystä, joihin saadaan valaiseva vastaus, Tuomas Kaseva, Touko Kauppinen ja Juha Merimaa

Helmikuu:
Escaping from Houdini, Kerri Maniscalco
Sweet Tea and Symphaty, Molly Harper
Kissing Tolstoy, Penny Reid
Ain't She a Peach?, Molly Harper
Rebel Heir, Vi Keeland ja Penelope Ward

Maaliskuulle en uskalla edelleenkään asettaa lukutavoitetta, vaikka Goodreadsin 45 kirjaa vuoden aikana alkaa lähestyä hyvää vauhtia. Lue asap pinossa minulla on Leigh Bardugoa vielä useamman kirjan verran, ja Holly Blackin The Cruel Prince ja sen jatko-osa The Wicked King.

Ainakin bloggauksia on luvassa, sillä luonnoksiin on nyt kertynyt vaikka millä mitalla hyviä ideoita ja melkein valmiita tekstejäkin!

lauantai 5. tammikuuta 2019

Uusi vuosi, uusi minä?

Vuosi 2019 on nyt turvallisesti saatu käyntiin. Olen matkustanut viimeisen viikon aikana yli 1000 kilometriä, ensin Leviltä Jyväskylään ja sitten vielä Helsinkiin viettämään viimeisiä lomapäiviä, joita on edessä vielä onneksi muutama. Näiden päivien aikana on hyvä tutkailla tulevaa kevättä.
Lupaan myös, että tämä tulee olemaan viimeinen kerta, kun mainitsen lukuahdistukseni, josta olen jankannut viimeiset kahdeksan kuukautta.

Olen yrittänyt analysoida monta kertaa, mikä viime vuonna ajoi lukemiseni näinkin pahaan jumiin. Syitä, joita olen epäillyt, on ollut vaikka kuinka monta. Ehkä syy oli vuoden 2017 luettujen kirjojen määrässä, ja luin itseni pahaan kirjaähkyyn? Toisaalta kirjoitin myös ennätysmäärän postauksia ja kirjasomeni keräsivät pienen joukon seuraajia, joten ehkä pakoilin velvollisuuden tunnetta? Syy saattaa myös olla siinä, että kamppailin jonkin verran tekstieni sisällön kanssa; onko minulla mitään sanottavaa vai kirjoitanko kaikista kirjoista "ihan kiva" arvioita, kun muilla on terävää ja tarkkanäköistä analyysiä?

Kirjabloggaus on ollut minulle on-off harrastus niin monta vuotta, että sen vakavoituminen pari vuotta sitten ehkä hieman säikäytti. Se, että minulla on yleisö, tuntuu edelleen jollain tavalla omituiselta. Varmasti moni on joutunut painimaan sen kanssa, että tässä tosiaan ainoastaan harrastetaan, ettei bloggauksesta (saati sitten lukemisesta) pitäisi ottaa liikaa paineita. Vaikka blogihiljaisuuteni on jatkunut pitkää, silti olen tuntenut usein syyllisyyttä, kun en ole edes avannut Bloggeria. Twitteristä tai Instagramista puhumattakaan. Varsinkin, kun tietää, että joku joskus ehkä lukeekin mitä kirjoitan.

Joten nyt on uuden vuoden lupauksena aika tehdä muutos. Tuskin pääsen eroon kokonaan ahdistuksestani, jos en kirjoitakaan niin usein kuin vuonna 2017, mutta aina voi yrittää.
Tyhjensin luonnoskansiostani kaikki vanhat keskeen jääneet postaukset kirjoista, joiden lukemisesta on yli vuosi. Niiden kummittelu on ollut omiaan lisäämään syyllisyyden tunnettani. Sen lisäksi olen hiljalleen päivitellyt blogin sivuja ja järjestellyt ulkoasua. Muutos tekee yleensä hyvää. Kävin myös Goodreadsin kimppuun, ja uusin siellä kaikki hyllyni ja puhdistin TBR-listaltani ison kasan kirjoja.

Kuten näkyy, jatkan vielä ainakin muutaman postauksen verran Kadonnutta lukuintoa etsimässä-sarjaani, sillä tätä kirjoittaessani en ole varma, onko se vielä löytynyt. Luvassa on ainakin postaus luvatusta kirjahyllyjen siivoamisesta ja järjestelystä.
Toivottavasti vielä tammikuun aikana uskallaudun palaamaan taas kirjapostaustenkin pariin.
Myös Instagramin herättely on mielessäni, mutta se ei tässä tilanteessa ole prioriteetti.

Lukutavoitteeni ovat vielä hyvin varovaiset. En aio tässä kohtaa vielä lupautua yhteenkään maratoniin tai haasteeseen, vaikka Helmet-haaste on jo Excel-taulukkona odottamassa ensimmäisiä lukemiani kirjoja. Goodreadsin lukuhaasteeseen lähden 25 kirjan tavoitteella, toivottavasti saan kuitenkin nostetua lukua vuoden edetessä.

Mitään tiettyjä kirjojakaan en ole suunnitellut lukevani, lukuunottamatta jo edellisessä postauksessa mainittua Holly Blackin The Wicked Kingiä. Sen lisäksi toivon pääseväni vihdoinki Leigh Bardugon Grisha-trilogian pariin.
Muuten tavoitteissa on lukea mahdollisimman omasta kirjahyllystä, koska tällä hetkellä kaikki kirjani eivät mahdu enää hyllyihin. Eli tilanne pitäisi saada taas hallintaan.

Erityinen kiitos keskiviikon talvimyrskylle, joka venytti matkan Jyväskylästä Helsinkiin yli seitsen tuntiseksi, sillä sen aikana sain kuunneltua pari kirjaa, ja muutenkin äänikirjainnostuksessa on tullut kuunneltua jo kuusi äänikirjaa tänä vuonna. Eli hyvältä näyttää!