tiistai 31. lokakuuta 2017

Lokakuun koonti & marraskuun suunnitelmat

Lokakuu on ollut tajuttoman kiireinen omalta osaltani. Aloitin työt kuun alussa, minkä vuoksi luennot ja lukeminen ovat jäänet hieman taka-alalle viimeisten viikkojen aikana. Olen ollut lähes joka viikonloppu Helsingissä erilaisten syiden takia, ja tuntuu siltä, että voisin nukkua pari kolme päivää, jos vain ehtisi. Samalla pitkään jatkunut syysflunssa ei ole ottanut hellittäkseen, vaan se on jäänyt pyörimään ikävän yskän ja kurkkukivun muodossa.

Kirjamessuista voit lukea täältä ja Superlukumaratonin yllättävästä onnistumisesta täältä.

Lokakuun luetut olivat:
It's Not Me, It's You, Stephanie Katie Strohm
Naparetki, Bea Uusma
Ella ja seitemän törppöä, Timo Parvela
Ella ja jättipotti, Timo Parvela
Ella ja Äf Yksi, Timo Parvela
Hunting Prince Dracula, Kerri Maniscalco

Kokonaisuudessaan kuukauden luetut ovat olleet onnistuneita valintoja, tosin tiesin jo ennalta sekä Naparetken, Hunting Prince Draculan ja Ella-kirjojen olevan hyviä valintoja. Näistä ensimmäisen olen käytännössä jo kerran lukenut viime jouluna, tosi en ihan yhtä tarkkaa kuin tällä kertaa. Hunting Prince Draculan ensimmäisen osan Stalking Jack the Ripperin luin reilu kuukausi sitten (Neljännesvuoden bloggaamattomissa siitä juttua), eikä jatko-osa pettänyt.
Ella-kirjojen lukemista haluan selittää muutamalla sanalla, koska harvoin tartun ihan oikeasti lastenkirjoihin. Ellat ovat olleet suosikkejani jo ala-asteella, ja halusin tutustua siihen, mihin suuntaan sarja on mennyt, ja ehkä myös palata vanhoihin hyviin muistoihin. Ehkä näistä on tulossa kollektiivista postausta, kunhan olen saanut luettua hieman useamman kirjan.

Marraskuun suunnitelmissa tärkeimpinä ovat: opintopisteiden saaminen, töissä käyminen, ainejärjestön vuosijuhlat, 21-vuotissyntymäpäivät ja lukupinojen madaltaminen. Pitäisi alkaa myös suunnitella joulua, ja ehkä vähän ensi vuottakin. Mihin tämä vuosi on oikein kadonnut?
Postauksia ajatellen (varmasti kiinnostaa teitä enemmän) luvassa on rästiarvosteluja ja yksi lukumaraton. Syntymäpäivieni kunniaksi yritän suunnitella jotain, ja heti huomenna on luvassa ajatuksia uudesta Tuntemattomasta!

Pääasia on se, että lupaan  marraskuusta aktiivisempaa kuukautta kuin lokakuusta!



maanantai 30. lokakuuta 2017

Helsingin kirjamessut 2017: Sunnuntai


Sunnuntain messupäivään lähdin kymmenen tunnin yöunien jälkeen hyvin levänneenä, ja vailla päämäärää. Ainoa suunnitelmani oli oikeastaan käydä ostamassa muutama kirja, ja kuunnella vähintään kaksi ohjelmaa listaltani. Koska lauantai oli venynyt sukulaisjuhlien takia, ajattelin, että olisin messuilla jokusen tunnin ja vetäytyisin sitten kotiin ihastelemaan uusia kirjoja.

Toisin kävi. Saavuin messuille hieman ennen kahtatoista, ja aloitin päivän kuuntelemalla Mauri Kunnasta, joka kertoi hänen uudesta teoksestaan Koiramäen Suomen historia. Olen onnistunut pitäytymään kiusauksesta ostaa kyseistä kirjaa, vaikka se näytti näin historian opiskelijan silmään mielenkiintoiselta ja asiapainoiselta. Ehkä joululahjaksi sitten :D

Mauri Kunnaksen jälkeen pyörin jonkin aikaa vailla suuntaa ympäri messualuetta, sillä seuraavan kiinnostavan keskustelun alkuun oli aikaa lähes tunti. Lauantain kävelyt kuitenkin ottivat ehkä hieman jalkoihin, minkä takia päädyin kuuntelemaan Kirjakallion lavalle keskustelua Miikka Niirasen ja Pekka Salmisen kirjasta Sä maksat. 
Kirjailijat ovat kaksi räp-yhtye Gasellien jäsentä, ja Sä maksat on molempien esikoisteos. Haastattelua kuunnellessa huomasin kiinnostuneeni kirjasta, tosin enemmän kriittisesti kuin "kuulostaa tosi hyvältä, pakko lukea tää!" tavalla. En välttämättä ollut samaa mieltä kirjailijoiden kanssa monestakaan asiasta, joten senkin takia haluan tietää minkälaisesta kirjasta on kyse.

Seuraavaksi KirjaKallio keskusteli siitä, miten nuoret miehet saataisiin lukemaan enemmän. Paikalle saapui myös Katri, Henna ja Lotta. Itse keskustelu oli ihan mielenkiintoinen, vaikka hieman turhauduin siitä, että nykyisessä miten saada pojat lukemaan keskustelussa jankataan koko ajan siitä, että pojat pitäisi saada ymmärtämään, että musiikin kuunteleminen ja lyriikoiden miettiminenkin on tavallaan lukemista. En ehkä tässä ala ihan liikaa analysoimaan keskustelijoiden puheita, koska siitä tulisi pitkä ja tarpeeton blogiraivo.


KirjaKallion ohjelman jälkeen loppupäivä kului oikeastaan muiden bloggareiden kanssa kierrellessä. Söin taivaallisen falafel-avocadorullan, tein lauantain tapaan kolme kirjaostosta, ja kävimme kuuntelemassa Susinukke Kosolaa ja Harri Hertelliä lavarunoudesta. Runous näin yleensäkin on minulle kovin vierasta, mutta uteliaisuuteni hieman heräsi, ja on hyvin mahdollista, että Susinukke Kosolan kokoelma täytyy tilata luettavaksi vielä tässä lähiaikoina.

Messuni loppuivat vasta hieman ennen kuutta, istuimme jonkin aikaa kirjahankinnat tehtyämme vielä pressihuoneessa, jonka jälkeen lähdin omille teilleni. Loppuilta meni perheen kanssa istuskellessa, sushia syöden ja junassa. Jyväskylässä kotiin saavuin vasta kymmentä vaille kaksi yöllä, ja tänä aamuna annoin itselleni nukkua hieman pidempää. Vähän liiankin pitkää, kun heräsin vasta luennon loputtua :D


Kirjahankinnat
Viikonlopun aikana kirjoja tarttui mukaan kymmenen kappaletta, mistä olen oikeastaan aika tyytyväinen, sillä en olisi jaksanut kantaa kovinkaan montaa enempää mukanani, mutta kymmenen on kuitenkin ihan kiitettävä luku. Messuilta kotiutuneet kirjat ovat:
- Tristania, Marianna Kurtto
- Vuosi herrasmiehenä, Joonas Konstig
- Osuma, Joonas Sarvilinna
- Harhaanjohtajat, Terho Miettinen & Raija Pelli
- Diktaattorien naiset, Diane Ducret
- Mielensäpahoittaja, Tuomas Kyrö
- Lempi, Minna Rytisalo
- Akvarellejä Engelin kaupungista, Jukka Viikkilä
- Kyynelten kallio, Teemu Keskisarja
- Poldark - Kapinallinen, Winston Graham

Näistä kolme ensimmäistä sain bloggareille järjestetyltä aamiaiselta, ja neljännen pyysin kustantajan osastolta arvostelukappaleeksi. Lukuunottamatta Diktaattorien naisia, kaikki hankinnat olivat tarkkaa harkittuja ja mietittyjä, ja vaikka valitettavasti muutamaa kirjaa ei löytynyt olen, kuten sanottu, tyytyväinen näihin. Kunhan ne saisi vielä mahtumaan kirjahyllyyn.

Lopuksi haluan kiittää mahtavasta messuseurasta tyyppejä blogien Carry on ReadingKirjavarkaan tunnustuksiaBookishteapartyMitä luimme kerran ja Hogwarts Library takana, sekä myös teitä kaikkia muita, joiden kanssa messuilla vaihdettiin kuulumisia ja ajatuksia!
Toki kiitoksia myös Messukeskukselle sekä Kirjamessuille bloggaripassista ja mahtavista messuista, ensi vuotta odotellessa!


sunnuntai 29. lokakuuta 2017

Helsingin kirjamessut 2017: Lauantai

Ensimmäinen messupäivä alkoi hyvissä ajoin seitsemän jälkeen, kun oli aika valmistautua päivään, ja suunnata vähän ennen yhdeksää messukeskukselle.

Kuten viime vuonnakin bloggareille oli järjestetty muutaman kustantajan toimesta (WSOY, Tammi ja Johnny Kniga) aamupalatilaisuus. Paikalla oli tänä vuonna kuusi kirjailijaa (Tuomas Kyrö, Joonas Konstig, Marianna Kurtto, A.W. Yrjänä, Heikki Valkama ja Roope Sarvilinna) Heistä kutakin haastateltiin noin kymmenen minuuttia, jonka jälkeen yleisöllä oli hetki aikaa omiin kysymyksiin.

Viime vuodesta tilaisuus oli muuttunut rennompaan suuntaan, eikä pientä bloggaajaa hirvittänyt kaltaistensa joukossa samalla tavalla. Tähän saattoi tosin vaikuttaa sekin, että toisin kuin viime vuonna, paikalla oli paljon jo ennestään tuttuja naamoja. Vuodessa ehtii tutustua yllättävän moneen somen ja muutaman tapahtuman välityksellä!

Olin aamiaisella tunnollinen kuuntelija, mutta muistiinpanoja en tehnyt kovinkaan paljoa. Ainakaan sellasia, joista olisi hyötyä tätä postausta kirjoittaessa. Nautin kirjailijoiden kuuntelemisesta enemmän, kuin heidän mieleen painuvimpien lainauksien ylöskirjoittamisesta. Erityiskiitos kuitenkin Tuomas Kyrölle, jonka juttuja oli hauska kuunnella, ja jonka puhe vakuutti minut lähtemään katsomaan uutta Tuntematonta elokuviin. Odotan innolla, onko se kaiken hypen arvoinen lopulta.


Aamiaisen jälkeen oli aika siirtyä itse messujen pariin. Ensimmäinen huomio oli se, että ihmisiä tuntui olevan tavallista messulauantaita enemmän liikkeellä. Ehkä huono sää houkutteli enemmän yleisöä paikalle kuin normaalisti. Aamupäivällä vähän ärsytti, kun jätin järkkärin kotiin, ja jouduin kuvaamaan kännykällä, mutta toisaalta kuvaaminen jäi minulta kyllä aika vähäiseksi tämän ensimmäisen päivän aikana.

Vaikka ennakkofiilistelyissä olin maininnut monen monta puhujaa ja ohjelmaa, en ehtinyt kuuntelemaan koko päivän aikana yhtäkään niistä. Kourallinen perheenjäseniä päätti viettä messupäivää lauantaina, joten suurin osa päivästä kului heidän kanssa kierrellessä. Söimme ruokamessujen puolella, ja kirjamessualue tuli kierrettyä erittäin epäjärjestelmällisesti.

Onneksi ehdin vielä ennen sukulaisjuhlille lähtöä tapaamaan muutaman bloggarikollegan! Piipahdin tervehtimässä Tiinaa, jonka yhteydessä törmäsin myös Handeen ja Niinaan (tosin tapasimme jo aamiaisella), ja myöhemmin vetäydyimme pressitilan hiljaisuuteen Katrin ja Rosan kanssa kahville, jonne Lotta ja Henna saapuivat juuri ennen lähtöäni.

Huomisen olen pyrkinyt pyhittämään kirjaostoksille, sekä bloggareiden tapaamiselle, sillä monen kanssa olisi mukava vaihtaa paremmin kuulumisia. Muutama ohjelmaakin olisi tarkoitus mennä kuuntelemaan, ja josko kirjaostoksiakin tulisi tehtyä, listalta vielä muutama must have teos löytyisi. Yritän myös aktiivisemmin hyödyntää somea, eli luvassa on twiittailua (@Sivujenvalissa) ja  Instagram tarinan aktiivista päivittelyä (@hannandbooks)

Edellisen postauksen tapaan pahoittelen jos epäloogisuuksia tai kirjoitusvirheitä löytyy, kello on reippaasti yli puolen yön ja silmät alkaa lupsua huoletuttavalla tavalla. Viimeistä messupäivää innolla odottaen on hyvä mennä nukkumaan. Huomenna palataan asiaan!

perjantai 27. lokakuuta 2017

Kirjamessujen ennakkofiilistelyt!

Helsingin kirjamessut on jo täydessä vauhdissa, mutta minä pysyttelen visusti vielä huomisiltaan saakka täällä Keski-Suomessa. Töissä kirjoja katsellessa messuhuuma ei ainakaan lievenny, ja luku- sekä hankintalista pitenevät päivä päivältä.

Olen tosiaan paikalla lauantaina heti aamusta saakka, ja sunnuntainakin tarkoituksena olisi ilmaantua paikalle ajoissa. Lauantaina vietän varmasti hieman enemmän perheaikaa messuilla, mutta eiköhän bloggarin roolillekin pyhity jokunen hetki. Silti jos törmätään, niin saa ehdottomasti tulla juttelemaan!

Tänään otin vihdoin messulehden käteeni, ja aloin suunnitella lauantain sekä sunnuntain ohjelmaa. Ei yhtään yllättäen listalle kertyi hirveä kasa mielenkiintoista kuunneltavaa, ja tiedän itsekin, ettei ole millään tavalla realistista ehtiä näistä jokaista kuuntelemaan. Yllättäen päällekäisyyksiltäkään ei vältytty, joten valintojakin täytyy vielä huomisen illan aikana tehdä.

Alle olen koonnut messuohjelman kiinnostavimmat tärpit, joita saatan itsekin ilmaantua kuuntelemaan. Ne muutamat must ohjelmat, joiden yleisöstä minut varmasti löytää on merkitty tähdellä(*) alkamisajan perässä

Lauantai, 28.10.:
Lauantaiaamun voi aloittaa monella eri tavalla, mutta itsellä kiinnostuksen herätti alla olevat keskustelut. Koko Hubaran Ruskeat tytöt on vielä lukematta, ja vaikka aihe sekä kirja kiinnostaa, voi olla, että suuntaan kuuntelemaan suomalaisuuden monista myyteistä Katri Vala-lavalle.

Kvinnor I Historien, Tottiscenen, 10:30 (oi jospa vain osaisin ruotsia tarpeeksi hyvin)
Salakahvilla Pohjois-Koreassa, Eino Leino, 11:00
Suomalaisuuden monet myytit, Katri Vala, 11:30*
Ruskeat tytöt, KirjaKallio, 11:30

Ohjelma ei edelleenkään lopu kesken, ja itken hieman, kun Joel Williamsin 101 Very Finnish Problems menee päällekäin Kaari Utrion ja Kristiina Vuoren kanssa.

101 Very Finnish Problems - the Foreigner's Guide to Surviving in Finland, Katri Vala, 12:00
Kristiina Vuori ja Kaari Utrio, Minna Canth, 12:00*
Lygge & Hygge, Rauha, 12:30
Tuntematon sotilas. Elokuvakirja, Eino Leino, 13:00

Paljon politiikkaa ja historiaa olisi luvassa iltapäivällä. Kulkemattomat polut käsittelee "what if" historiaa, ja oma kiinnostukseni heräsi, kun puhumassa on yksi meidän laitoksen professoreista. Roman Schatzin uutuus kiinnostaa kanssa! 

Kulkemattomat polut, Eino Leino, 14:00*
Jatkuu! - fanifiktioita kirjallisuutemme klassikoista, Kirjakahvila, 14:00
Asevelipuolet - se pieni ero suomalaisten ja saksalaisten välillä, Eino Leino, 14:30*
Elämän A ja ö, KirjaKallio, 15:00
HS Politiikka: Kirjava käsikirja kestävään kehitykseen, Aleksis Kivi, 15:30
Yyteet, Minna Canth, 15:30*

Loppu päivä on minun osaltani vielä iso kysymysmerkki, jaksanko olla messuilemassa pitkälti yli viiteen. Suomi100 uudelleentulkittuna on tavoitteeni, jonka jälkeen voisin lähteä ihan hyvillä mielin kotiin. Jos joku kuitenkin jaksaa sinnitellä vielä pidemmälle iltaan, kannattaa harkita Aku Louhimiehen ja kummitustarinoiden kuuntelemista!

Suomalaisnaiset sisällissodassa 1918, Eino Leino, 16:00
Suomi100 uudelleentulkittuna, Aleksis Kivi, 16:30*
Muistojenlukija, KirjaKallio, 16:30
Aku Louhimies, Minna Canth, 18:30
Maailman merkillisimmät kummitustarinat, Mika Waltari, 19:00

Sunnuntai, 29.10.:
Sunnuntaina pyrin saapumaan messuille puoleen päivään mennessä. Ensimmäinen kiinnostava ohjelma alkaa jo sitä ennen, mutten koskaan vastusta rauhallista aamua vällyjen välissä. Paljon historiateemaista ohjelmaa on valikoitunut listalleni tänä vuonna, mutta ei se mitään, täytyyhän sitä omaa alaa tukea.

Väinö Linna, Minna Canth, 11:30
Koiramäen Suomen historia, Aleksis Kivi, 12:00*
Lahtarit, Eino Leino, 13:00
Sä maksat, KirjaKallio, 13:00

Kuten todettu, sunnuntai on tosiaan historian täyteistä. Toivoisin, että jaksaisin olla paikalla kello viiden ohjelmaan saakka, mutta voi olla, että vetäydyn mieluummin rentoutumaan ennen junan lähtöä takaisin Jyväskylään. Sunnuntaista tuskin tulee yhtä hektinen kuin lauantaista, joten viimeistään sillon on aikaa tehdä kirjaostoksia ja jäädä suustaan kiinni tuttujen sekä kanssa bloggaajien kanssa.

Olet valaissut minun tietäni - presidenttien puolisot, Aleksis Kivi, 13:30
Word - Mikä innostaa nuoret miehet lukemaan, KirjaKallio, 13:30*
Pyhät, pahat ja harhaanjohtajat, Katri Vala, 15:00*
Suomen historia, Minna Canth, 15:00
Kansalliset symbolit: Vapaushaaveita ja vihapuhetta, Mika Waltari, 16:00*
Kärmeiden kaupunki, Mika Waltari, 16:30
Sunnuntaikävelyllä sotien ajan Helsingissä, Katri Vala, 17:00
Kultakauden maanalainen vastarinta, Minna Canth, 17:00*

Pahoittelen jälleen yhtä kuvatonta postausta (ja muutenkin kuolettavan tylsää postauksen ulkonäköä), ja kaikkia kirjoistusvirheitä joita tässä varmasti on. Yritän korjata tilannetta huomenna, mutta koska seuraava työvuoro häämöttää kahdeksan tunnin päässä, tärkeintä on saada postaus julkaistua ja päästä nukkumaan.

sunnuntai 22. lokakuuta 2017

Superlukumaraton 2/4

Täytyy taas alkuun tietty mainita Superlukumaratonin järjestäjät, eli Carry on Reading-blogin Henna ja Hogwarts Library-blogin Lotta! Heidän blogeistaan löytyy huomattavasti enemmän tietoa siitä, miten homma toimii ja miten itse pääsee mukaan :)

Niin vaan tämä jälleen kerran unohtui, ja joudun lähtemään tähän(kin) maratoniin aikalailla extempore asenteella. Onneksi minulla on ollut kesken jo jonkin aikaa Timo Parvelan Ella-kirjojen läpilukeminen (koska why not!), ja postissa tuli viime viikolla Eliza and Her Monsters-kirja, jolla on kanssa hyvä lähteä koettelemaan tätä haastetta.



Aloitan siis tänään, sunnuntaina 22.10. kello 19:45 ja aloitan jo yllä mainitulla Eliza and Her Monsters-kirjalla! Seuraavaa päivitystä saa uskaltaa odottaa kello 23 maissa, kun olen päässyt Jyväskylässä kotiin.

23.10., klo 07:24
Pikapäivitys ennen töihin lähtöä. Eilen illalla sain luettua kiitettävän määrän kolmea eri kirjaa. Eliza and Her Monsters on edennyt melkein puoleen väliin, yksi kokonainen Ella-kirja tuli kahlattua ennen nukkumaan menoa, ja aloitinpa vielä äänikirjana Stalking Jack the Ripperin jatko-osan Hunting Prince Draculan.
Seuraavat kahdeksan tuntia menee varmasti hyvin vähälukuisissa merkeissä, mutta onneksi vielä illasta on kolme tuntia aikaa lueskella!

23.10., klo 17:05
Kymmenen tuntia myöhemmin voin ilokseni kertoa, että lukeminen on vähän edistynyt, kun pyörämatka töistä ja kaupassa käynti tuli hyväksikäytettyä äänikirjaa kuunnellessa. Tällä hetkellä virallinen sivumäärä on vielä selvittämättä, ja postauksen kuvat odottelevat muistikortilla parempaa hetkeä. Nyt viimeinen pari tuntia, ja sitten tarkastellaan maratonin lopputulosta :)

23.10., klo 20:14
Kiitos Ella-kirjojen, sain luettua yllättävän monta kirjaa tämän maratonin aikana. Koska äsken iski valtava halu katsoa Kaksin karkuteillä pitkästä aikaan (paras Disney-elokuva ikinä!), lukumaratonin koontia joudutte odottelemaan vielä hetken aikaa. Mutta paremmin meni, kuin edellisellä kerralla!

Koonti
Lukumaratonini näytti tällä kertaa seuraavanlaiselta:
Kaksi kokonaista kirjaa,
Timo Parvelan Ella ja äf yksi (159 sivua) sekä Ella ja jättipotti (146 sivua)
Keskeneräisiksi jäivät
Francesca Zappian Eliza and Her Monsters (luettu 170 sivua), Timo Parvelan Ella ja kaverit 4-7 (luettu 130 sivua) sekä Kerri Maniscalcon Hunting Prince Dracula, jota ehdin kuunnella äänikirjana 2h 50 minuuttia.

Kaikkiaan maratonin aikana ehdin siis lukea 605 sivua sekä 2 tuntia ja 50 minuuttia äänikirjaa.
Tulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen, ja vaikka Ella-kirjat ovat toki helppoa sekä nopeaa lukemista, sain pitkästä aikaa kirjoja etenemään. Tästä on hyvä suunnata Helsingin kirjamessu viikolle!
Viikonloppuna on luvassa ainakin muutama postaus messuista, ja ehkä jo sitä ennen hieman menovinkkeja/mistä minut voi viikonloppuna tavoittaa :)

maanantai 2. lokakuuta 2017

Neljännesvuoden bloggaamattomia, n:o 2.

Kesäkuu meni, ja silloin julkaistavaksi tarkoitettu neljännesvuoden bloggaamattomia jäi roikkumaan luonnoksiin, eikä sitä kehdannut enää sitten julkaista. Koska lokakuu ei ole vielä ehtinyt liian pitkälle, on syytä julkaista tämä, ennen kun kesäkuun kohtalo toistuu uudelleen! Kirjojen kuvaukset löytyvät nimeä klikkaamalla, johon olen linkitänyt niiden Goodreads-sivut.
Luvassa siis pitkä, tekstin täyteinen postaus kolmannen vuosineljänneksen bloggaamattomia, joita on kertynyt ainakin huhtikuulta asti:


Falling Kingdoms, Morgan Rhodes
Myönnän, että valitsin kirjan luettavaksi alunperin sen kannen takia, koska onhan se kaunis kansi. Tavallliseen tapaani luin hieman juonipaljastuksia etukäteen, ja ennakkoasenteeni kirjaa kohtaa oli hieman varautuntu. Tosin ihan syystä.

Tarina etenee makuuni aivan liian hitaasti, ja tietyt juonivalinnat saivat irvistelemää turhautumisesta ja ehkä vähän myötähäpeästäkin. Tuntui, että kirjailija on yrittänyt kirjoittaa Game of Thronesia hieman nuoremmalle yleisölle, muttei ole osannut karsia oikeita elementtejä pois, tai toteuttaa esimerkiksi kuolemia kovin yllättävästi.

Toki (tietääkseni) kuuden kirjan sarjassa on aikaa tutustua hahmoihin, eikä vauhtia ja vaarallisia tilanteita varmasti puutu, mutta ensimmäinen osa ei kyllä välttämättä houkutellut jatkamaan seuraavien parissa. Päähenkilöt ovat yllättävän tylsiä ja/tai inhottavia, eikä sympaattisempiin sivuhahmoihin ehtinyt kiintymään, kun ne jo siirrettiin syrjään.

Falling Kingdoms-kirjassa seurataan sarjan aloittavia tapahtumia muutaman eri päähenkilön näkökulmasta. Kirja on pitkälti vanhaa kunnon taikuus-/valtapelifantasiaa, mikä varmasti lämmittää monen perinteisemmän fantasian ystävää. Jos sen lisäksi kurjuus ja kärsimys kiinnostaa niin ehkä tämä on kirja sinulle!

White CatHolly Black
Edelleen, monen kuukauden jälkeen olen vähän kahden vaiheilla onko White Cat hyvä kirja vai ei. Sen idea on ainakin omaperäinen, ja huomasin nauttivani luodusta maailmasta täysin siemauksin. Vaikka toisaalta juonihan ei ole mikään maailmaa mullistava uutuus: erityisessä perheessä on yksi jäsen, jolla ei ole mitään erityistä.

En osaa kuitenkaan sanoa mitään kovin rakentavaa tästä kirjasta. Ihan kiva kai? Äänikirjan lukijana on elokuvista Now You See Me ja The Social Network tuttu Jesse Eisenberg, joka oli yllättävän häiritsevää kuunnella. Päähenkilö sai välittömästi hänen kasvonsa, ja ne niistä omista mielikuvista. Falling Kingdomin tavoin veikkaan, että tämä sarja jää tähän. Tällä hetkellä niin monta kiinnostavampaa kirjaa odottaa lukemista, etten ala tuhlata vähäisiä tuntejani sarjaan, joka ei välttämättä vakuuttanut.

An Ember in the Ashes, Sabaa Tahir
On syy, miksi suurin osa näistä kirjoista on päätynyt tällä bloggaamattomien listalle. Yksi on ehdottomasti se, ettei minulla ole vain kovinkaan paljon sanottavaa näistä kirjoista. Mikä on ehkä vähän surullistakin, koska osassa näistä on potenttiaaliakin. Kuten An Ember in the Ashesissä. Se on varmasti toisiksi paras lukukokemus näistä kuudesta kirjasta. Silti pidän sitä enemmän hyvänä, toiminnan täyteisenä välipalakirjana, joka ei välttämättä jätä supersuurta jälkeä, mutta jonka lukemisesta kuitenkin nauttii.

Hahmot ovat ihan mukavia, hieman normeja rikkoviakin itseasiassa, ja mielenkiintoisia siinä määrin, että jaksoi oikeasti kiinnostua siitä, mitä heille jatkossa tapahtuu. Sivuhahmoja on paljon, ja monestakin huomaa nopeasti kuka on ainoastaan viemässä juonta eteenpäin, ja kuka on mukana pidemän aikaa. Historiaa tuntevat varmasti huomaavat nopeasti kirjan maailman perustuvan pitkälti antiikin Roomaan, joka on mielestäni ihan hauska pikkuyksityskohta, jota harvemmin kirjoissa näkee.

An Ember in the Ashesin vahvuus on ehdottomasti se, että jotain jäi hampaankoloon. Vaikka sarjan seuraava osa ei ole korkealla TBR-listallani, se on silti siellä. Haluan tietää mihin suuntaan päähenkilöt ja juoni lähtee kehittymään, ja varasti jossain vaiheessa on aika lähteä sitä selvittämään.


A Twist in Time, Julie McElwain
Luin hetken mielijohteesta tämän aikamatkustusdekkarin ensimmäisen osan (A Twist in Time) viime kesänä, ja salaa vähän odotinkin, että tämä toinen osa julkaistaan. Heittäydyin villiksi ja ostin tämän e-kirjana (elämäni ensimmäinen oma!), sillä kirjaston sivuilta sitä ei tällä kertaa löytynyt.

Odotin ehkä vähän enemmän tältä kirjalta, kun mitä lopulta sain. Ensimmäisen osan määrätietoinen päähenkilö tuntui unohtuneen kirjailijalta, sillä kirjan loppuun mennessä hänen motiivinsa tuntui vaihtuneen, mikä aiheutti ehkä vähän hämmennystä. Odotettu romanssi jää aika heikon puoleiseksi, varsinkin, kun sitä on aloiteltu jo ensimmäisessä kirjassa Hahmojen "jatkuvuus" siis on hieman ehkä kärsinyt.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita olisin kaivannut enemmän, ja monta hyvää trillerimäistä tilaisuutta meni ihan sivusuun. Murhamysteeri on tässäkin kirjassa hyvin tavallinen, tuttu kaava ja yllättävä, muttei kuitenkaan Agatha Christiemäisen hämmästyttävä loppuratkaisu. Kokonaisuudessaan tästä jäi ehkä vähän kylmäksi, ja viimeisen sadan sivun lukeminen olikin minulle enemmän velvollisuus kuin kiinnostuksen sanelema pakko.

Silti oli vähän pettynyt heinäkuussa, kun en löytänyt tietoa, jatkuuko sarja vai ei. Nyt Goodreads osaa kuitenkin kertoa, että kolmatta osaa uskaltaisi odottaa ensi kesänä, ja voi hyvinkin olla, että palaan vielä sarjan pariin ihan uteliaisuuttani!

Shiver, Maggie Stiefvater
Kaipa sitä pitää aina välillä kertoa myös huonoista lukukokemuksista. Sanotaanko vaikka näin, että vaikka tämän postauksen kirjoista mikään ei ole aivan mestariteos, niin huonoin näistä kaikista on ehdottomasti Shiver (Suom. Väristys). Pelottavaa tässä on se, että Stiefvaterin Raven Boys vaikuttaa todella hyvältä kirjalta, mutta jos Shiverin perusteella olisi pitänyt harkita ostaako vai eikö ostaa, niin se olisi jäänyt ehdottomasti hyllyyn. Hyvä, että tein hankinnan ennen kuin päädyin lukemaan tätä. On myös todella hämmentävää, miten paljon tämä kirja jakaa mielipiteitä!

Shiver on pitkälti Twilight-hypen aallolla ratsastava kirja, jossa on kehitetty tuttuun tapaan oma versio kaikkien tuntemasta taruolennosta. Ihmissudet vääntäytyvät vuoden aikojen mukaan muotoa vaihtaviksi olennoiksi, jotka tietyn iän saavutettuaan lopulta jäävät sudeksi. Ihan vaan jo tämä ärsytti, koska eikös se hieman vesitä ihmissusi-ideaa, ettei susi enää muutukaan ihmiseksi?

Kiinnostuksestani kirjaan kertoo ehkä jotain se, etten muistanut päähenkilöiden nimiä (Grace ja Sam), ellen olisi niitä äsken tarkistanut. Eikä minua välttämättä muutenkaan juuri kiinnostanut. Luin rivin sieltä ja toisen täältä, mutten löytänyt sitä paloa todella paneutua tarinaan. Sam on makuuni ehkä vähän liian herkkä, ja Gracen pakkomielle takapihan suteen vähän liian omituinen.
On varmaan itsestään selvää, ettei tälle sarjalle tulla näkemään jatkoa tässä blogissa.

Stalking Jack the Ripper, Kerri Maniscalco
Ehdottomasti näistä bloggaamattomista kiinnostavin, ja paras löytö! Kommentoikaa ihmeessä, jos kiinnostaa lukea pidempää arviota, koska teoriassa sen kirjoittaminen ei olisi mahdotonta!
Tämä kirja putkahtaa aina silloin tällöin esille jossain englannin kielisessä blogissa, Instagramissa tai Youtubessa, ja lopulta hankin sen Audiblesta kuunneltavakseni. Käytännössä siinä ruumiinavauksista kiinnostunut viktoriaanisessa Englannissa asuva tyttö lähtee jahtaamaan Viiltäjä-Jackiä. Kuulostaa absurdilta, mutta kumma kyllä, toimi erittäin hyvin.

Kirjan yleistunnelma on yllättävän synkkä, ja pidin sekä pää- että sivuhenkilöistä. Viiltäjä-Jackin tuominen mukaan kirjaan on ollut villi oivallus, ja rikosmysteeri sekoittuu mukavasti ehkä vähän kauhun suuntaan kallistuvaan genreen. Veristä kuvailua on jonkin verran, ja pääpaino on vahvasti murhien ratkomisessa.
Syyskuussa ilmestyi sarjan seuraava osa Hunting Prince Dracula, ja tiedän mihin käytän viikon päästä tulevan Audible creditini!

* * * * *
Tästä tuli ehkä vähän suunniteltua pidempi postaus, mutta ainakin se on nyt hoidettu pois alta! Kommentoikaa omia mielipiteitä näistä kirjoista, kiinnostaako joku (vai karkoitinko kokonaan pois näiden teosten ääreltä) ja kiinnostaisiko täysimittainen postaus Stalking Jack the Ripperistä!