Joitakin viikkoja sitten Tammi otti minuun yhteyttä tiedustellen kiinnostusta osallistua Muistojenlukijan julkkareita edeltävään blogirinkiin. Siinä kirjasta ilmestyy arvosteluja viikolla ennen itse tapahtumaan, joka pidetään tänään lauantaina Hel-YA tapahtuman jälkeen. Tietenkin lähdin mukaan tempaukseen, sillä Elina Rouhiaisen edellisestä sarjasta on vain lämpimiä muistoja muutaman vuoden takaa ja olen kiinnostunut tietämään mitä uutta on luvassa!
16-vuotias Kiuru on enemmän kotonaan romaanien parissa kuin somessa tai edes koulukavereidensa kanssa. Hänen romaniäitinsä on katkaissut välinsä yhteisöönsä, ja Kiurun ainoa linkki romanitaustaansa on hänen dementiaa sairastava isoäitinsä.
Kiurulla on salaisuus: hän pystyy napsimaan toisten ihmisten muistoja kuin lintuja haaviin. Kun hän sattumalta törmää samankaltaisia kykyjä omaaviin romaniveljeksiin ja intialaistaustaiseen queergenderiin, Kiurulle avautuu aivan uusi todellisuus. Pian vallatussa talossa hengailevaan porukkaan liittyy myös Kiurun naapuri Miika, johon Kiuru on ollut jo pitkään ihastunut. Mitä paremmin Kiuru oppii tuntemaan uudet ystävänsä, sitä ristiriitaisemmaksi hänen suhtautumisensa käy. Mutta kun railo syntyy, se syntyykin yllättävään kohtaan. Vähitellen Väen salaisuudet alkavat paljastua, ja pian Kiuru tajuaa joutuvansa pakenemaan henkensä edestä.
* * * * *
Aloitin Elina Rouhiaisen Väki-sarjan ensimmäisen osan, Muistojenlukijan, hieman takkuisesti, sillä jouduin lukemaan sen e-kirjana, mikä tunnetusti on kaikista epämielyttävin lukumuoto minulle. Mutta lopulta pääsin vauhtiin, ja sen jälkeen en voinut olla ahmimatta Muistojenlukijaa aikalailla kahdella istumalla, jotka yöunet valitettavasti keskeytti.On ilo huomata, että teksti tuntui alusta saakka tutulta. Se viittaa siihen, että kirjailijalla on vahva oma ääni, ja vaikka Rouhiainen on kehittynyt Susirajan ajoista kirjoittajana, tiesi silti kenen kirjaa luki. Vähän kuin olisi palannut vanhan suosikkikirjan pariin jälleen kerran! Kun vielä teksti on halki kirja todella sujuvaa ja nopeasti luettavaa, eikä juonikaan ole suoraa samasta YA-muotista, niin sitä on ilo lukea pitkälle iltaan. Ehkä pienenä miinuksen välillä tuli mietittyä, että alkaako kirjan vauhdikas loppuosa koskaan, kun viimeinen sivu olikin jo luettu. Sarjan ensimmäiseksi osaksi Muistojenlukija on ehkä vähän matalasykkeisempi, mutta todella nopealukuinen ja viihdyttävä!
Vaikken välttämättä haluaisi sanoa tätä, niin Muistojenlukijan hahmot ovat hieman Susirajan hahmoja pidettävämpiä. Jokainen päähenkilöistä, Kiuru, Bollywood, Dai, Nelu ja Samuel, olivat sympaattisia ja kiinnostavia kaikkine ominaisuuksineen. Kun kaikkia ominaisuuksia ei paljasteta heti ensimmäisillä sivuilla, pelkästään uudet piirteet luovat jo oman pinon juonenkäänteitä. Eivätkä hahmot ole todellakaan geneerisiä YA-hahmoja, tai maidonvalkoisia Elovenatyttöjä ja -poikia.
Hahmojen kautta päästään myös käsiksi monen moneen teemaan rasismista ja juurista queer-käsitteeseen ja tuloeroihin. Ottaen huomioon, että nyt puhutaan urbaanista fantasiasta, niin teemoja tosiaan löytyy. Koska pidän itse näitä aiheita kaiken lisäksi kiinnostavina ja tärkeinä yhteiskunnallisessa keskustelussa, niin miksipä ei niistä haluaisi lukea omassa suosikkigenressään :D
Muistojenlukija tarjoaa tunteellisen (ehkä melkein kyynelehdin lopussa) lähes 400 sivua sarjan aloitusta, jonka toivoisi jo jatkuvan. Suomalaisen mytologian käyttäminen urbaanissa fantasiassa alkaa todella viehättämään minua kokoajan enemmän ja enemmän, joten toivottavasti tätä on luvassa myös muilta kirjailijoilta. Odotan innolla minne tästä edetään, ja ihan valehtelematta voin suositella lämpimästi erityisesti, jos Susiraja, Sini Helmisen Kaarnan kätkössä ja Elina Pitkäkankaan Kuura ovat olleet mieleen!
* * * * *
Julkaisuvuosi 2017
Tammi
387 sivua
Kustantajalta
Suomeksi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti