Henriikka Rönkkönen: Mielikuvituspoikaystävä

Koko syksyn kuulin kavereideni kehuvan tätä kirjaa. Se kulki lainassa ihmiseltä toiselle, ja jälkeenpäin keskusteluissa siihen palattiin kerta toisensa jälkeen. Hiljalleen minuakin alkoi kiinnostamaan, mistä oli kyse, sillä kaveriporukassani harvoin keskustellaan kirjoista. Saati sitten site, etten minä ole ollut perillä mistä puhutaan.

* * * * *

"Mielikuvituspoikaystävä kertoo kaiken, mitä olet aina halunnut tietää sinkkuelämästä sekä paljon sellaista, mitä et olisi välttämättä halunnut tietää. Henriikka Rönkkösen tarina etenee säädöstä toiseen ja sydänsurusta uuteen ihastumiseen. Matkalla tavataan nännikarvamies, steriili mies ja pienimunainen mies ja pohditaan sinkkuelämän peruskysymyksiä: Mitä iloa dildosta voi olla? Miksi flippaaminen on suomen kielen tärkein sana? Minkälaisia ovat seurustelevien neuvot sinkuille? Miksi ei?      Hervottoman ronski opus karistaa sinkkuelämästä glitterin ja muistuttaa, että jokaisella sinkkunaisella pitäisi olla oma mielikuvituspoikaystävä."

Minulla ei kulunut kovinkaan kauaa Mielikuvituspoikaystävän lukemisessa. Vaihtelin vähän fyysisen kirjan ja äänikirjan välillä, mutta formaatti ei vaikuttanut juuri lukukokemukseeni. Mikä oli yhdellä sanalla kuvattuna ristiriitainen. Uskallan sanoa, että tällä kertaa etukäteishehkutusta oli ehkä vähän liikaa todellisuuteen verrattuna. Voin hyvillä mielin antaa tälle kirjalle (jälleen kerran) vahvan 3.5/5. Hienoinen pettymys on silti luettavissa lukupäiväkirjani sivuilta, kun luin sitä ennen tämän postauksen kirjoittamista.

Rönkkönen kirjoittaa jossain määrin virkistävän rosoisesti ja risosti seksistä, seksuaalisuudesta, parisuhteesta, seurustelusta, itsensä löytämisestä, sekä näiden positiivisista ja negatiivisista sivuvaikutuksista. Kirjoitustyyli on ehdottomasti heikkous ja vahvuus. Se sopii kirjan sisältöön, ja tekee siitä joukosta erottuvan, mutta jossain vaiheessa se alkaa kulua ja väsyttää. Mutta silti, huomasin itsekin nauravani useampaan otteeseen ovelille sanankäänteille, "tää on niin totta" ajatuksilleni, ja hävyttömille jutuille.

Kirja paranee loppua kohden. Syvällisemmän pohdiskelun myötä avautuu ehkä toinen näkökulma aiheeseen, jota alkupäässä on värikkäästi kuvattu yökylävierailujen sekä kyynisten kommenttien kautta. Lukijanakin on tilaisuus pohdiskellä Rönkkösen ylös kirjoittamia ajatuksia. Ja ehkä oppiakin jotain.

Mielikuvituspoikaystävästä jäi käteen joukko sekalaisia tuntemuksia, muutama ihan kauniskin kohta, paljon naurua, ja vähän erilainen lukukokemus. Kahdensadan sivun lukemisessa ei kulunut kauaa, teksti ja tarina koukuttivat siinä määrin, että pääasiassa lukeminen ei tuntunut tuskaisalta. Lisäpisteitä kirjan kannelle, joka sopii väriensä vuoksi kuvaan kuin kuvaan Instagramissa.

* * * * *

XXX½
Julkaisuvuosi 2016

Kustantaja Atena

Kuunneltu äänikirjana sekä luettu kirjana

Arvostelukappale
Suomeksi

200 sivua

Lainaus: Atena