tiistai 7. helmikuuta 2017

Anja Kauranen: Syysprinssi

Syysprinssi on yksi niistä kirjoista, jonka halusin lukea ennen kuin näen siitä tehdyn elokuvan. Olen joutunut välttelemään kyseistä elokuvaa, mutta vihdoin, äänikirja innostukseni ansiosta sain aikaiseksi lukea kyseisen teoksen. Kyseessä on ensimmäinen Anja Kaurasen (nyk. Snellman) kirja jonka olen lukenut, minkä vuoksi minulla ei oikeastaan ennakko-odotuksia juuri ollut. Todettakoon myös, etten kirjaa kuunnellessani tiennyt sen taustoista mitään.

* * * * *
"Olimme vaiti. Kävelimme rinnakkain korkean kaislikon reunaa, polulla jota olimme kävelleet usein yhdessä viisitoista vuotta aikaisemmin, nuorina, rakastuneina, silloin oli vuosikymmenen ensimmäinen syksy, silloinkin oli syksy, jouluun vielä aikaa. John Lennon lauloi kaikkialla Imagine all the people ja Barbra Streisand vastasi I am a Woman in Love.” 
Syysprinssi on kertomus nuoruudesta ja hulluudesta. Se on surullisen sukupolven rakkaustarina, matka narsistien ajasta sitkeään depressioon.
* * * * *
Syysprinssi ihastutti ikihyviksi. Ensinnäkin se on nopea lukea (tai kuunnella), ja toisekseen rakastuin tarinaan täysin. En ole vähään aikaan innostunut tämän tyyppisestä kirjasta yhtä paljon. Ennen Syysprinssiä luin Akvarelleja Engelin kaupungista ja Lempin, joten muutama edellinen kirja oli nostanut riman suhteellisen korkealle, eikä Kaurasen hänen omiin kokemuksiinsa perustuva teos siitä huolimatta pettänyt.

Koska en jaksanut juuri taustatutkimusta tehdä ennen kirjan aloittamista, suhtauduin tarinaan luultavasti hieman eri tavalla, kuin jos olisin tiennyt ne. Tarinan merkitys muuttuu jossain määrin, kun tietää todellisten ihmisten kokeneen kirjan tapahtumat. Tätä postausta kirjoittaessa hahmoista on myös jossain määrin hankala kirjoittaa Kaurasena ja Harri Sirolana.

Koin Syysprinssin ennen kaikkea rakkaustarinana. Yliopistoelämän, 1970-luvun vaihtoehtokulttuurien ja suurten tunteiden värittämä kertomus on hyvin pieni, ja "merkityksetön". Siitä ei muotoudu vuosisadan rakkaustarinaa, mutta se ei myöskään kutistu arkiseksi yhdessä eloksi. Lukijana saa nauttia sen intohimosta sekä nähdä sen kuihtumisen. Enemmän oman ikäiseni hahmot lisäsivät tietenkin tarinan viehättävyyttä, ja akateeminen maailma tuntui ainakin jossain määrin tutulta, sekä kodikkaalta ympäristöltä suhteellisen pienestä roolistaan huolimatta.

Teknisesti Syysprinssi on erinomaisesti toteutettu. Sekä kehyskertomus että menneisyyteen sijoittuvat osuudet pitävät otteessaan, ja lyhyen mittansa vuoksi keskittyminen ei ehdi herpaantumaan, tai tylsistyminen iskemään. Kielellisesti värikäs, ja mukavan reippaasti rytmitetty kirja on ohi nopeammin kuin sen olisi toivonut.

Tulevaisuudessa kirja on varmasti uudelleen luettavien listalla, ja toivottavasti saisin aikaiseksi katsoa siitä tehdyn elokuvankin piakkoin. Suosittelen tutustumaan kirjan taustalla olleisiin tapahtumiin (tai ainakin tiedostamaan ne) etukäteen, sillä kuten todettu, voisin olettaa sen hieman vaikuttavan lukukokemukseen.

* * * * *
XXXXX
Julkaisuvuosi 1996
Kustantaja WSOY
Kuunneltu äänikirjana
Suomeksi
126 sivua
Lainaus Goodreads, kuva Bookbeat

4 kommenttia:

  1. Kuuntelin tammikuussa tämän myös, ja pidin tosi paljon! Leffa olisi itsekin tarkoitus katsoa, jos on yhtä hyvä niin vautsi vau! /Tiia

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti on edes vähän samanlainen! Mulla on sellanen pieni salainen ihastus Lauri Tilkaseen, joten ainkaan näyttelijöiden puolesta ei pitäisi olla pettymyksiä :D

      Poista
  2. Oi, haluaisin lukea tämän! Olen joitakin kirjoja lukenut Snellmanilta, lempparina Antautuminen. Suosittelen etenkin, jos erityisherkkyys kiinnostaa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyypä kattoa millanen kirja toi Antautuminen on! Syysprinssi on niin vakuuttava, että voisi uskoa muidenkin Snellmannin kirjojen toivivan. Tätä ainakin voin suositella lämpimästi :)

      Poista