perjantai 12. elokuuta 2016

Pohdinta N:o 1. Nuorten aikuisten kirjallisuudesta


Tänään piti olla kirja-arvio päivä. Sain kuitenkin koottua ajatukseni viimeinkin, ja seuraavaksi luvassa on pitkähkön puoleinen pohdintaa, joka on vellonut päässäni pitkän aikaa. En voinut enää vältellä tätä aihetta, joten nyt on aika niin sanotusti nostaa kissa pöydälle. Postauksen yleissävy on suhteellisen negatiivinen, ja olen pituuden vuoksi jättänyt suuren osan positiivisista asioista jollekin toiselle kerralle. 

Kuten viime aikoina on ollut havaittavissa, minulla on ollut luettavana lähinnä nuortenkirjallisuutta, jota itse kutsun mieluummin nuorten aikuisten kirjallisuudeksi. Raja on yllättävän häälyvä, sillä osa kirjoista on ehdottomasti nuoremmankin yleisön luettavissa, kun toiset taas ovat ilmiselvästi suunnattu lähempänä täysi-ikäisyyttä oleville lukijoille. Tartun uudelleen ja uudelleen tähän niin sanottuun YA-kirjallisuuteen pääasiassa muutamasta syystä:

1) Koen edelleen kuuluvani niiden kohdeyleisöön, vaikka täytän kaksikymmentä tänä syksynä,
2) Haluan lukea ennen kaikkea viihdyttäviä kirjoja. Fantasiaa, hömppäromantiikkaa, noin saman ikäisten kasvutarinoita, maailman pelastamista, dystopioita.
3) Ylempää kohtaa sivuten, valtaosa aikuisten kirjallisuudesta käsittelee parisuhteita, arkielämää, ongelmia, perheitä. Kaikkea sellaista, mihin en juuri pysty samaistumaan. Eikä kukaan kirjoita "aikuistenkirjaa", jossa päähenkilön on ennustettu pelastavan maailma ja löytämään sielunkumppaninsa. Paitsi ehkä jossain nuortenkirjallisuutta parodioivassa teoksessa. Koska en juurikaan perusta dekkareista, en koe aikuisille suunnattujen kirjojen vastaavan sitä, mitä haluaisin lukea.

Samalla nuorten aikuisten kirjallisuudesta on maailmalla tullut yhä suositumpaa ja suositumpaa. Ei ole enää noloa olla kolmekymmentä, ja lukea YA-kirjallisuutta. Jos minulta kysytään, genre on sopiva välimaasto nuortenkirjallisuuden ja aikuisten kirjallisuuden välissä, kirjallisuutta meille väliinputoaja ikäisille parikymppisille, jotka vasta aloittelevat elämäänsä isojen ihmisten maailmassa.
             Esimerkiksi Kody Keplingerin kirjoittama DUFF käsittelee perinteisen high school romantiikan lisäksi alkoholismia, avioeroa, sosiaalisia paineita ja itsensä hyväksymistä. Kirja on hauska, suloinen, romanttinen ja viihdyttävä. Se ei jää mieleen raastavana kuvauksena alkoholismista ja perheen hajoamisesta. Samaistuttavuus, juoneen keskittyminen, vauhdikkuus ja ei-arkisuus ovat nuorten aikuisten kirjojen suola. (bustle.com nimisellä sivustolla on listaus 11 Reasons Why Young Adult Fiction is Even Better When You Read It As An Adult. Ja allekirjoitan ehdottomasti jokaisen kohdan, joten en ala niitä sen tarkemmin tässä erittelemään.)

Joko Suomessa tätä ei olla vielä tajuttu, tai olen erittäin yksin ajatuksieni kanssa. Pikaisella googlaamisella yksi suomenkielinen kirjakauppa netissä tarjoaa selkeästi oman kategorian nuorten aikuisten kirjoille. Kaikkia muita vaivaa sama ongelma, joka on esitelty tässä taiteellista silmää ja tieteellisiä menetelmiä hyödyntäen toteutetussa kuvassa.


Adlibriksen näyttökuva on otettu kategorian Nuorten kirjat, yli 12-vuotiaille ja nuorille aikuisille. Ja Suomalaisen kirjakaupan kategoriasta lasten- ja nuortenkirjat. Trendi jatkuu myös fyysisissä kirjakaupoissa, kuten esimerkiksi Akateemisessa.

Ongelmana on se, että yläasteikäisten kirjoilla, ja nuorten aikuistenkirjoilla ajatellaan olevan sama kohdeyleisö.
       Nettikauppojen nuortenkirjatarjonnasta 52 kirjasta 18 oli sellaisia, jossa päähenkilö ei ollut alle 15-vuotias, tai ne yleisesti mielletään nuorten aikuisten kirjoiksi (miinus muutama klassikkosarjakuva, jotka ovat aikuistenkin suosiossa.)
       Kirjojen valikoima on varhaisteineille paljon laajempi, kuin meille kolmatta vuosikymmentään aloitteleville. Lukijana tuntuu välillä hieman masentavalta, että oman ikäisille suunnatut teokset ovat luokiteltu samaan kategoriaan "Jesse matkakoiran" ja "Miisa jääprinsessan" kanssa. Asiaa voisi ajatella siten, että Twilight olisi samassa hyllyssä Enni Mustosen "Ruokarouvan" kanssa. 
       Ja sama ongelma toistuu myös tämän syksyn uutuuskirja katalogeissa. Selasin muutaman isomman kustantajan katalogeja läpi, eikä muutosta ole juuri havaittavissa yllä oleviin havainne kuviin. Paitsi, että tänä syksynä suosittua YA-kirjallisuutta ei ole käännetty suomeksi juuri lainkaan.

Aloin pohtia, että tukeeko tämä myöskään sitä tavoitetta, että nuorten pitäisi lukea enemmän? Jos itse olisi vähän, tai en ollenkaan lukeva nuori, kääntyisin välittömästi kirjahyllyltä pois nähdessäni valtaosan kirjoista olevan esiteineille tarkoitettuja. Ei se auttaisi, että joukossa olisi pari kolme yli 15-vuotiaillekin suunnattua kirjaa. Vaikka lukuharrastuksen perusta syntyy jo ala-asteaikoina, se voi ihan hyvin kuihtua tarjonnan puutteen vuoksi. Nuorten aikuisten kirjat voisivat olla (heitetään tähän tämän hetken muotisana) matalan kynnyksen kirjoja, joiden kautta on helpompi siirtyä "haastavampaan" kirjallisuuteen ja vanhemmille lukijoille tarkoitettuihin teoksiin. Jos nuoria vain ohjattaisiin enemmän niiden pariin.

Jos tämä teksti joskus päätyy alalla vaikuttavien silmien eteen, toivoisinkin, että meitä nuoria aikuisia huomioitaisiin enemmän. Oma pienen pieni osasto kirjakaupassa, muutama suomennettu kirja enemmän. Mitä tahansa. Laillisesti aikuinen ei ole = "haluan lukea nelikymppisen naisen parisuhdekriisistä" tai "12-vuotiaasta jota kiusataan yläasteella." Jos tuntuu, että on vaikea löytää niitä oikeita kirjoja, niin kysykää apua nuoriksi aikuisiksi laskettavilta lukijoilta. Meitä varmasti löytyy, jotka mielellään auttaisivat.

(Positiivisena loppuhuomiona on kuitenkin nostettava mm. sellaiset suomalaiset kirjailijat kuten Salla Simukka ja Elina Rouhiainen, jotka ovat omalta osaltaneet edistäneet nuorten aikuisten kirjojen lisääntymistä Suomessa.)

16 kommenttia:

  1. Tänä vuonna (itseasiassa tasan kuukauden päästä) täytän 30v. Luen kuitenkin häpeilemättä lasten- ja nuortenkirjoja siinä missä aikuistenkirjojakin. Enemmän kuitenkin YA eli nuoret aikuiset osastoa. Kuten sanoit, aikuisten kirjoissa on teemoja, joihin on vaikeaa samaistua (no, osassa nuortenkin kirjoissa on, esim. ryyppääminen ja irtosuhteet), mutta siinä välimaastossa löytyy niin paljon enemmän sitä tarttumapintaa, jota lukukokemukselta haluan. Huomasin jossain vaiheessa, että suosikkigenressäni dystopiassa suurin osa hahmoista on sellaisia 15-16-vuotiaita vaaleaihoisia tyttöjä. On aika pieni otanta koko maailmasta tuollainen siivu: missä vanhemmat sankarittaret ja pojat? Yllätyin kun Moira Youngin Julmassa maassa päähenkilö olikin 18v. Tuntui tuoreelta tuulahdukselta. Anu Holopaisen Syysmaa-sarjaa muuten aikoinaan kaupiteltiin +18-vuotiaille ja luin ensimmäisen osan juurikin sen ikäisenä ja nauroin sen takakannelle: "Mahtava uusi fantasiasarja varttuneille nuorille!" :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varttuneille nuorille xD

      Siis tietenkin on vielä se, että YA-kirjat ovat olleet hyvin yksipuoleisia pitkän aikaa. Onneksi nyt kuitenkin ilmeisesti uudet tuulet puhaltaa, ja vaalea ihoisten tyttösten joukkoon on alkanut löytyä myös toisenlaistakin päähenkilöä (Esim. juuri lukemani Young Elites, jossa oli hyvin laaja otanta eri etnisiä taustoja ja seksuaalisuuksia).

      Mutta se samaistuttavuus, yhdessä ei todellakaan samaistuttavien asioiden kanssa on juuri YA:n parasta antia; vaikka pitäisi pelastaa maailma, samalla kuitenkin kasvetaan nuoresta aikuiseksi suhteellisen samojen ongelmien, kuten rakastumisen tai itsenäistymisen kanssa.

      Poista
  2. Hieno pohdinta! Itse olen 22-vuotias ja suosikkigenreni on young adult literature eli YA. Toki tykkään lukea muidenkin genrejen kirjoja, mutta pääasiassa luen YA-kirjallisuutta. Pidän siitä, että vaikka päähenkilö on yleensä 15-18-vuotias, kirjat voivat käsitellä valtavan laajaa valikoimaa erittäin tärkeitä ja painavia teemoja. YA-kirjojen puolella löytyy todella monipuolisia ja korkeatasoisia teoksia, joista valitettavasti vain aivan pieni murto-osa suomennetaan. Neal Shustermanin Unwind Dystology on sarja, johon tykkään aina viitata kun mietin YA-kirjoja, jotka käsittelevät vakavampia teemoja (hieno sarja, suosittelen!).

    Nuorten- ja nuorten aikuisten kirjallisuudella on huomattavia eroja. Nuortenkirjallisuus tuo mieleeni aina enemmän nuorten teinien (12-15-vuotiaat) kirjallisuuden, joissa esim. kielellinen taso ei ole mikään korkea, kun taas nuorten aikuisten kirjallisuus puhuttelee yleensä 15-vuotiaasta vanhempia lukijoita vakavemmilla teemoillaan ja rajummilla juonenkäänteillään. YA-kirjallisuudesta miellyttävää luettavaa myös vähän vanhemmalle lukijalle tekee sen, että kirjoissa 15-18-vuotias päähenkilö on yleensä eräänlaisessa murrosvaiheessa, jolloin tapahtumat johtavat aikuisuuden kynnykselle ja lukijat voivat havaita hahmon henkisen kasvun teinistä aikuisemmaksi tapahtumien myötä. Aikuisilla hahmoilla tuo kasvu ei ole niin helppoa, sillä lähtökohdilta oletetaan että aikuinen osaa jo handlata omat kuvionsa. Tai ainakin itseäni hieman ärsyttää lukea todella lapsellisesta aikuisesta (Bridget Jones ei ollut minusta hyvä kirjana, vaikka elokuvana toimikin).

    YA-kirjallisuus on todella laaja kirjo erilaisia teoksia, joista ihan kaiken ikäiset varmasti löytävät miellyttävää luettavaa. Suurin syy miksi puhun mieluummin nuorten aikuisten kirjallisuudesta kuin nuortenkirjallisuudesta on se huomion arvoinen seikka, että suomen kielessä nuori, aikuinen ja täysi-ikäinen kantavat erilaisen painon merkityksissään; nuoret mielletään pääasiassa siksi 12-15-vuotiaiksi jotka eivät nyt oikein ole perillä elämästä, täysi-ikäisyys tarkoittaa vain sitä, että on vähintään 18 vuotta täyttänyt, kun taas aikuisuus viittaa enemmän henkiseen kypsyyteen ja kykyyn hoitaa oman elämänsä ja kaikki siihen liittyvät haasteet. Nuorten aikuisten kirjallisuus heijastaa nimenomaan tähän seikkaan, jolloin hahmot kypsyvät henkisesti selvitäkseen elämän tuomista haasteista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen aikalailla samaa mieltä kaikesta mitä juuri sanoit!

      Vaikka eihän englanniksi lukeminen juuri haittaa, niin juuri tuo suomennoksien puute on todella iso miinus. Välillä tuntuu vähän omituiselta blogata aina vaan englannin kielisistä kirjoista, koska eihän kaikki pysty lukemaan englanniksi yhtä sujuvasti kuin itse. Toivottavasti tähän olisi kuitenkin tulossa muutos lähiaikoina, ja mekin saisimme nauttia suomennetuista YA-kirjoista!

      Poista
  3. Hieno pohdinta aiheesta. Anu Holopaisen kirjoja suosittelen minäkin esim. Ihon alaiset teosta. Emmi Itärannan teokset Teemestarin kirja ja Kudottujen kujien kaupunki ovat mielenkiintoisia YA/aikuiset teoksia.
    Mielestäni aika moni YA teos käsittelee ihastumisia, seurustelua ja seksuaalisuutta sekä omaa perhettä, mutta tietysti eri näkökulmasta.
    Kiitos hyvän keskustelun avauksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. YA-kirjoissa on kyllä aika vahvasti tosiaan nuo rakkaus puolen asiat pinnalla, mutta toisaalta se myös riippuu paljon sitten siitä genrestä. Contemporary (?? mikä lie onkaan suomeksi, kuitenkin esim. Rainbow Rowellin Fan Girlin tyyppiset kirjat) ovat hyvin pitkälti näitä rakkauteen liittyviä kirjoja. Fantasiassa ja dystopioissa sen sijaan, vaikka rakkautta tosiaan on, teemat ovat usein raskaampia. Viimeksi lukemani kirjat, This Savage Song ja The Young Elites, kummassakaan ei ollut suoranaisesti tälläistä rakkausteemaa.

      Mielestäni tästä aiheesta olisi syytä keskustella, joko sitten kun puhutaan nuorten lukemisesta tai sitten ihan vaan erillään, koska kyseessä on kuitenkin niin suuri ilmiö tällä hetkellä. Tuntuu hassulta, että meillä Suomessa asia on aikalailla ohitettu (esim. Ruotsissa käydessäni kirjakaupassa oli erillinen hylly englannin kieliselle YA-kirjallisuudelle, josta löytyi juuri niitä suosittuja teoksia, joita olen joutunut tilaamaan ulkomaalaisista verkkokaupoista, kun Suomesta niitä ei löydy.)

      Tässä on muuten samalla tullut todella hyviä kirjavinkkauksia, täytynee oikein tutkiskella millaisista teoksista on kyse!

      Poista
  4. Täyttä asiaa. Täytin juuri 22 vuotta ja haluan vielä lukea YA kirjallisuutta.
    Tykkään todella lukea YA :ta, mutta juurikin päähenkilöiden nuoruuden takia, jossain vaiheessa alkaa ärsyttämään "Miksi päähenkilö on niin kakara?" Siinä vaiheessa tajuan, että minä yksinkertaisesti olen vain kohdeyleisön ulkopuolella. Toisin sanoen, liian vanha.
    Toisaalta, olen mielestäni liian nuori lukemaan Seppo Jokista.

    Minusta 18-25 wee sankari/-tar olisi jopa uskottavampi kuin 16-vuotias, jolla on kasvaminen vielä kesken.

    VastaaPoista
  5. YA on tosiaan aika uusi laji, ja varsinkin Suomessa, jonne trendit leviävät tuskallisen hitaasti, se niputetaan samaan kategoriaan nuortenkirjallisuuden kanssa.

    Edellisen anonyymin kanssa olen samaa mieltä siitä, että esimerkiksi täysi-ikäinen päähenkilö olisi paljon uskottavampi maailman pelastavana sankarittarena - vaikka on tosin huomioitava, että parikymppiselläkin on yleensä vielä kasvaminen kesken.

    VastaaPoista
  6. Kiinnostava kirjoitus!

    Haluaisin tarttua kuitenkin tuohon "aikuisten kirjallisuus" -termiin, joka tekstissä määritellään käsittelevän "parisuhteita, arkielämää, ongelmia, perheitä. Kaikkea sellaista, mihin en juuri pysty samaistumaan." Harmittavan suppea näkemys aikuisten kirjallisuudesta, saa melkein haukottelemaan! Itse ajattelen aikuisten kirjallisuuden olevan lähinnä kirjastojen ja kirjakauppojen käyttämä luokittelu kirjallisuudesta, joka ei ole lähtökohtaisesti tarkoitettu lapsille tai alle 15-vuotiaille nuorille, mutta jota kukaan kirjailija tai kirjallisuudentutkija ei käytä. Eihän kirjallisuudessa muutenkaan ole varsinaisia ikärajoja, toisin kuin elokuvissa. "Aikuisten kirjallisuuteen" mahtuu monenlaista rakkaushömpästä scifiin ja fantasiaan, eivätkä ne ole pelkästään YA-kirjallisuuden genrejä.



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lähinnä kyseessä oli hyvin kärjistetty yleistys; eihän jokaista poikkeusta voi oikein tämän kaltaiseen tekstiin alkaa erittelemään. Kirjakauppojen sivuillahan tosiaan puhutaan kaunokirjallisuudesta eikä aikuisten kirjoista. Varmasti muitakin genrejä löytyy, mutta yleisilmeeltään/valtavirran suosimassa valikoimassa tuntuu olevan aika yksipuoleiset teemat.

      Tekstin syvin ideahan on lopulta siinä, että yli 15-vuotiaille kirjoitettua kirjallisuutta on kovin vähän, eikä sitä käännetä juuri lainkaan, siitä huolimatta, että YA kirjallisuus on tällä hetkellä äärimmäisen suosittua ja lukijoita varmasti löytyisi nimekkäiden sarjojen suomennoksille. Mutta ymmärrän kyllä toki pointtisi!

      Poista
  7. 20-30-vuotiaille kirjoitetaan Suomessa todella vähän. (Sara Saarelaa suosittelen - raskaita aiheita, mutta kepeästi kirjoitettuja. Ne ovat suunnattuja juuri nuorille aikuisille!) Monissa kirjoissa myös käsitellään hämmentävän vähän itsenäistymistä ja kotoa pois muuttoa, vaikka se juuri koskettaa nuorten aikuisten kohdeyleisön kokemusmaailmaa. Tällaisia kirjoja olisin itse kaivannut parikymppisenä, kun muutin pois kotoa ja kauas vanhemmista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan oikeassa olet! Itse toki luen todella paljon fantasiaa sun muita scifi, dystopiakirjoja, mutta ne muutamat "tosielämään" sijoittuvat kirjat käsittelevät kyllä yllättävän vähän juuri noita teemoja. Johtuisikohan tämä siitä, että YA-kirjoja on Suomessa kirjoitettu niin vähän? Täällä kuitenkin itsenäistytään muuhun maailmaan verrattaen aikaisin, ja kotoa muuttaminenkin käy hieman erilaisen kaavan kautta, kuin esim. Yhdysvalloissa. Nopeasti kun mietin, tälläisiä teemoja käsitteleviä kirjoja tulee mieleen oikeastaan Rainbow Rowellin Fan Girl (päähenkilö muuttaa collegen takia pois kotoa), ja Anna and the French Kiss, jossa päähenkilö muuttaa Yhdysvalloista Ranskaa koulun takia.

      Poista
  8. Mä luin ihan tyytyväisenä noita teinimpiäkin kirjoja vielä 20 täytettyäni, mutta se ehkä johtuu siitä, että kymmenkunta vuotta sitten vaihtoehdot olivat vielä rajallisempia kuin nykyään. Vasta nyt, kun 30:n vuoden raja meni jo, niin aikuisten kirjojen maailma on alkanut tuntua omalta (vaikka sitä perhettä ei vieläkään ole).

    VastaaPoista
  9. Todella hyvä teksti ja olen samaa mieltä! Vaikka itsekin täytän kohta 23 ja lukemistossa on myös sitä aikuisten kirjallisuutta, on YA-kirjallisuudessa helmiä, jotka soisi myös suomalaisen yleisön ulottuville. Kun tätä kirjallisuutta kerran on ja se on hyvin suosittua, miksi ihmeessä sitä ei ole tuotu Suomeen, suomennoksista puhumattakaan? Tykkäisin ostaa kaikki kirjani kirjakaupoista mutta juuri YA-kirjallisuus tulee yleensä tilattua netistä, koska kauppoihin se ei juurikaan löydä tietään, suomeksi taikka englanniksi.

    Hienoa, että kirjoitit tästä aiheesta, toivottavasti tämä kirjoitus päätyisi jonkun alan ihmisen silmään ja asioita saataisiin eteenpäin täällä Pohjolassakin :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska huomata, että näin moni on samaa mieltä asiasta kanssani! Ja varsinkin tästä suomentamisesta. Juuri toi, että joutuu ostamaan niin paljon kirjallisuutta netistä/ulkomaalaisista nettikaupoista on tosi harmillista, koska samalla olisi kuitenkin mukava tukea suomalaisia kirjamarkkinoita ja kustantamoita.

      Poista
  10. Saman asian kanssa olen pähkäillyt jo pitkään. Kirjoitan mielestäni nimenoman tälle välimaastoporukalle, koska itse kuuluun siihen 19-vuotiaana. Kustantajani puolestaan voivotteli tätä faktaa, että sellaista kategoriaa ei kannatakaan käyttää, vaan tuleva kirja esim. laitetaan ihan ns. aikuisten kirjojen joukkoon, vaikka mielestäni noin parikymppiset siitä eniten irti saisivat.

    VastaaPoista